pienoiskuva|Orisbergin kartanon päärakennus. Orisbergin kartano sijaitsee Isossakyrössä. Sen historia ulottuu 1670-luvulle, jolloin kolme vaasalaista kauppiasta perusti Orisbergin rautaruukin. Huomattava maanviljelystila. Orisbergin kartano, Helsingin Sanomat, 1.11.1925, nro 296, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 1.11.2025
Odotusten vastaisesti seudulta ei kuitenkaan löytynyt rautamalmia, vaan se oli kuljetettava Ruotsista. Se kävi kuitenkin niin kalliiksi, että masuuni siirrettiin jo 1700-luvun alussa Oravaisten Kimoon, jonne syntyi Pohjanmaan toinen rautaruukki. Orisbergin historian kukoistus alkoi vuonna 1783, kun ruukin osti värmlantilainen vuorimies Bengt Magnus Björkman, joka samana vuonna hankki omistukseensa myös Fiskarsin ruukin. Haminan rauhan solmimisen jälkeen vuonna 1809 Björkman katsoi parhaaksi palata Ruotsiin ja luovutti ruukin pojalleen Lars Magnus Björkmanille, aateloituna vuonna 1834 Björkenheim. Hänen aikanaan ruukkia parannettiin ja toiminta alkoi viimein kannattaa. Ruukkitoiminta Orisbergissa loppui vuonna 1900. Suvun toinen kartano oli Eurajoen Vuojoki.Salokorpi, Asko: Matkailijan Suomea. Arkkitehtuurinähtävyyksiä 30 matkailureitin varrella. Suomen rakennustaiteen museo ja Otava, Helsinki 1979. . S. 187
Edvard Björkenheimin (1856–1934) aikana Orisbergistä kehittyi Pohjanmaan edistyksellisin ja tärkein maatila. Kartanon alueelle perustettiin karjakko- ja meijerikoulu 1882 sekä 1885 käytännöllis-tietopuolinen maanviljelyskoulu, joihin myöhemmin liittyi maamiestalvikurssi. Vuoden 1910 tienoilla kartanon vanha kankiraudantaontapaja otettiin jälleen käytäntöön ja perustettiin Orisbergin konepaja maanviljelyskoneiden valmistamista varten. Konepajassa valmistettiin Mullistaja-merkkisiä äkeitä. Jo 1880-luvulla otettiin karjanjalostuksen päämääräksi puhtaaseen Ayrshire-rotuun pyrkiminen ja vuonna 1924 kartanossa oli 3 sonnia, 118 lehmää, 40 vuohta ja vasikkaa, niistä suuri osa kantakirjaan merkittyjä. Kartanossa oli myös sikala ja runsaasti hevosia viljelystöitä ja ajoja varten.
Kartanon nykyisen, ruotsalaisperäisen I. Holmin piirtämän päärakennuksen perustukset rakennettiin jo vuonna 1804, mutta kartano saatiin kokonaan valmiiksi vasta Suomen sodan jälkeen 1810-luvulla. Orisbergista muodostui täydellinen ruukkiyhdyskunta, kun kartano sai oman hautausmaan ja Carl Ludvig Engelin piirtämän kahdeksankulmaisen puukirkon. Björkenheimin suku omistaa kartanon edelleen, ja sukua asuu siinä. Vuodesta 1927 kartanon omisti maanviljelysneuvos Lars Björkenheim, joka toimi puolustusministerinä Kuuskosken virkamieshallituksessa vuonna 1958 ja Miettusen ensimmäisessä hallituksessa vuosina 1961–1962.Otavan Iso tietosanakirja (3. painos), osa 1, palsta 1289. Helsinki: Otava, 1962.
Lähteet
Kirjallisuutta N. Liakka: Orisbergin ruukki ja maatila. Porvoo 1920. N. Liakka: Orisbergin ruukki ja maatila. Vuosikymmen 1920–30. Porvoo 1931.
Aiheesta muualla Orisbergin kartano ja kappeli Orisberg - Isokyrö - Kansan Raamattuseura Niilo Liakka : Orisberg 1875-1925, Suomen Kuvalehti, 31.10.1925, nro 44, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Missä oli Mainiemen linna?, Suomen Kuvalehti, 20.07.1935, nro 29, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomen kartanot Luokka:Etelä-Pohjanmaan historia Luokka:Isonkyrön rakennukset ja rakennelmat Luokka:Suomen 1800-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat