Isomaksaruoho (Hylotelephium telephium, syn. Sedum telephium) on eteläisessä Suomessa yleinen kuivien kallioiden kasvi ja Suomen luonnonvaraisista maksaruohoista suurin. Sitä on aikoinaan käytetty hyötykasvina ja sen paksuista mehevistä juurista juontuukin kansankielinen nimitys kallioperuna. Isomaksaruoho itse käyttää juuriaan lehtiensä ohella vesivarastona. Varastoimaansa veteen luottaen se kukkiikin vasta heinäkuussa vaaleankeltaisin kukin. Se onkin suosittu kasvi kivikkopuutarhoissa. Isomaksaruoho on monivuotinen. Suomessa kasvaa kolme isomaksaruohon alalajia: lännenisomaksaruoho, vahamaksaruoho ja punamaksaruoho.
Ulkonäkö Isomaksaruoho on tanakkavartinen pystykasvuinen kasvi, jonka lehdet ovat ruodittomat. Kukinnan väri ja lehtien muoto vaihtelevat kasvupaikan ja rodun mukaan. Lehdet yleensä punertuvat pitkien kuivien jaksojen aikana.
Uskomuksia Isomaksaruohoa kutsutaan ruotsin kielessä rakkauden yrtiksi (kärleksört) kahdestakin syystä. Ensinnäkin kasvi jatkaa kukkimistaan katkaistunakin. Lisäksi on uskottu, että jos kaksi kattoon ripustettua versoa kaartuvat kuivuessaan toisiaan kohti, rakastavaisetkin löytävät toisensa.
Muuta Isomaksaruoho on tärkeä ravinnonlähde isoapolloperhosen ja kalliosinisiiven toukalle.
Lähteet Kotimaan luonto-opas (WSOY)
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Isomaksaruoho (Hylotelephium telephium) Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Isomaksaruoho (Hylotelephium telephium) LuontoPortti: Isomaksaruoho (Hylotelephium telephium) Puutarha.net: Isomaksaruoho (Sedum telephium) Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Hylotelephium telephium United States Department of Agriculture (USDA): Hylotelephium telephium
Luokka:Maksaruohokasvit