Pierre-Félix Guattari (30. huhtikuuta 1930 – 29. elokuuta 1992) oli ranskalainen psykoterapeutti ja filosofi, joka perusti sekä skitsoanalyysin että ekosofian. Hänet tunnetaan erityisesti yhteistyöstään Gilles Deleuzen kanssa.
Teoksia La révolution moléculaire (1977) L’intervention institutionnelle (Paris: Petite Bibliothèque Payot, n. 382–1980) Les Trois écologies (1989) Cartographies Schizoanalytiques (1989) Chaosmose (1992, suom. ) Chaosophy (1995) Soft Subversions (1996)
Yhteistyössä Gilles Deleuzen kanssa
Kafka: Pour une Littérature Mineure (1975) Capitalisme et Schizophrénie 2. Mille Plateaux (1980)
Yhteistyössä Antonio Negrin kanssa Les nouveaux espaces de liberté (1985)
Aiheesta muualla Chimeres site on Guattari. Multitudes page on Guattari.
Luokka:Psykoterapeutit Luokka:Ranskalaiset filosofit Luokka:Vuonna 1930 syntyneet Luokka:Vuonna 1992 kuolleet