Veriryhmät ovat veren punasolujen ominaisuuksiin ja veriplasman vasta-aineisiin perustuvia verityyppien ryhmittelyjä. Tavallisimmin käytetyt veriryhmäjärjestelmät ovat ABO- ja Rh-veriryhmäjärjestelmä.

Veriryhmällä on merkitystä muun muassa verensiirrossa, sillä verensiirrot yhteensopimattomien veriryhmien välillä voivat johtaa kuolemaan.

Historia Veriryhmät löysi itävaltalainen lääkäri Karl Landsteiner vuonna 1901. Hän nimesi verenluovutuksen kannalta tärkeät veriryhmät kirjaimilla A, B ja C. Nykyään ryhmät tunnetaan merkeillä A, B ja O. Hänen havaintonsa toi hänelle Nobelin palkinnon vuonna 1930.Tieteen kuvalehti Historia 14/2013, s. 12LabMedicine: Karl Landsteiner, MD - Transfusion Medicine

ABO

A-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on antigeeni A:ta, ja heidän veressään on antigeeni B:n vasta-aineita. B-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on antigeeni B:tä, ja heidän veressään on antigeeni A:n vasta-ainetta. AB-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on sekä antigeeni A:ta että B:tä eikä heillä ole veressään vasta-ainetta kummallekaan. O-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla ei ole kumpaakaan antigeeniä, mutta heidän veressään on vasta-ainetta molemmille antigeeneille.

RhD-veriryhmä Ihmisten veriryhmät jaetaan usein myös RhD-positiivisiin (RhD pos) ja RhD-negatiivisiin (RhD neg). RhD-positiivisilla esiintyy veren punasoluissa D-antigeeniä, jota RhD-negatiivisilla ei ole.Kodin Uusi Tietosanakirja, osa 3, Weilin & Göös 1990 Vanha, käytöstä pois jäänyt nimi RhD-antigeenille on "reesustekijä". Suomalaisista 86 % on RhD-positiivisia ja 14 % RhD-negatiivisia. Rh-veriryhmäjärjestelmään kuuluu kymmeniä muitakin antigeeneja, mutta RhD on niistä kliinisesti ylivoimaisesti tärkein.

Jos odottava äiti on RhD-negatiivinen ja sikiö RhD-positiivinen, on äidin ensimmäinen positiivinen lapsi lähes aina hyväkuntoinen, mutta odottaessaan toista RhD-positiivista lasta äiti kehittää vasta-ainetta, joka aiheuttaa lapsessa hemolyyttisen taudin. Hemolyyttinen tauti voi pahimmillaan johtaa lapsen kuolemaan, mutta yleisimmästä, RhD-immunisaatiosta aiheutuvaa hemolyyttistä tautia voidaan ehkäistä ennalta.

Antigeenin löysivät vuonna 1937 Karl Landsteiner ja Alexander S. Wiener. Se sai alkuperäisen nimensä reesusapinasta, jonka muodostama vasta-aine reagoi RhD-positiivisten ihmispunasolujen kanssa mutta ei RhD-negatiivisten solujen kanssa. Jälkikäteen on todettu että apinan muodostama vasta-aine oikeastaan tunnisti Landsteiner-Wiener-veriryhmäjärjestelmän LWa-antigeenin - joka kuitenkin esiintyy vahvempana RhD-positiivisissa soluissa.

Muut pinta-antigeenit

ABO- ja Rh-veriryhmien lisäksi on kudosten soluilla muitakin pinta-antigeeneja ryhmitysperusteineen. Näistä muun muassa sikiön Kell- ja Duffy-veriryhmäjärjestelmien antigeeneja vastaan voi äidissä muodostua vaarallisia vasta-aineita, minkä vuoksi voidaan myöhemmissä raskauksissa joutua vastasyntyneen verenvaihtoon.

Yhteensopivuus

Verensiirroissa pitää sekä luovuttajan että vastaanottajien veriryhmien olla yhteensopivat. Alla olevasta taulukosta näkee, kuinka eri veriryhmien verta voi luovuttaa tai vastaanottaa. Esimerkiksi A−-veriryhmän henkilö voi vastaanottaa joko O−- tai A−-veriryhmän verta ja luovuttaa verta AB+-, AB−-, A+- ja A−-veriryhmien henkilöille. Koska useimmilla RhD-negatiivisilla ihmisillä ei ole RhD-vasta-ainetta, ensimmäinen RhD-positiivinen verensiirto ei yleensä johda välittömään punasolujen hajoamiseen, vaan vasta-aineiden muodostumiseen, immunisaatioon. Käytännössä kuitenkin saajalle pyritään antamaan oman ABO- ja RhD-veriryhmän verta tai veriplasmaa.

Esimerkiksi leikkauksissa annetaan länsimaissa käytännössä aina oman ABO-veriryhmän verta. RhD-antigeeni voidaan lähes aina huomioida. Muitakin veriryhmäjärjestelmiä huomioidaan mm. jos potilas on jo muodostanut kliinisesti merkittävän vasta-aineen tai jos vasta-aineiden muodostuminen on erityisen todennäköistä, erityisen haitallista tai erityisen vaikeasti todettavaa.

+ Veriryhmien yhteensopivuustaulukko Vastaanottaja Luovuttaja O− O+ B− B+ A− A+ AB− AB+ AB+ 20px|Kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Kelpaava AB− 20px|Kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Ei kelpaava A+ 20px|Kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava A− 20px|Kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava B+ 20px|Kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava B− 20px|Kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava O+ 20px|Kelpaava 20px|Kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava O− 20px|Kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava 20px|Ei kelpaava

20px = Kelpaa vastaanottajalle. 20px = Ei kelpaa vastaanottajalle.

Veriryhmät eri maissa +ABO- ja Rh-veriryhmät eri maittain Maa Väkiluku O+ A+ B+ AB+ O− A− B− AB− Australia 22 015 576 40 % 31 % 8 % 2 % 9 % 7 % 2 % 1 % Itävalta 8 219 743 30 % 37 % 12 % 5 % 6 % 7 % 2 % 1 % Belgia 10 438 353 37 % 38 % 7 % 2,5 % 7 % 7 % 1 % 0,5 % Brasilia 199 321 413 36 % 34 % 8 % 2,5 % 9 % 8 % 2 % 0,5 % Kanada 34 300 083 39 % 36 % 7,6 % 2,5 % 7 % 6 % 1,4 % 0,5 % TanskaFrequency of major blood groups in the Danish population. 5 543 453 35 % 37 % 8 % 4 % 6 % 7 % 2 % 1 % Viro 1 274 709 30 % 31 % 20 % 6 % 4,5 % 4,5 % 3 % 1 % Suomi 5 262 930 27 % 38 % 15 % 7 % 4 % 6 % 2 % 1 % Ranska 65 630 692 36 % 37 % 9 % 3 % 6 % 7 % 1 % 1 % SaksaHäufigkeit der Blutgruppen 81 305 856 35 % 37 % 9 % 4 % 6 % 6 % 2 % 1 % Hongkong 7 153 519 40 % 26 % 27 % 7 % 0,31 % 0,19 % 0,14 % 0,05 % Islanti 313 183 47,6 % 26,4 % 9,3 % 1,6 % 8,4 % 4,6 % 1,7 % 0,4 % Intia 1 205 073 612 36,5 % 22,1 % 30,9 % 6,4 % 2,0 % 0,8 % 1,1 % 0,2 % Irlanti 4 722 028 47 % 26 % 9 % 2 % 8 % 5 % 2 % 1 % Israel 7 590 758 32 % 34 % 17 % 7 % 3 % 4 % 2 % 1 % Italia 61 261 254 40 % 36 % 7,5 % 2,5 % 7 % 6 % 1,5 % 0,5 % Japani 127 368 088 29,9 % 39,8 % 19,9 % 9,9 % 0,15 % 0,2 % 0,1 % 0,05 % Unkari 9 982 000 32 % 44 % 16 % 8 % 0,15 % 0,2 % 0,1 % 0,05 % Alankomaat 16 730 632 39,5 % 35 % 6,7 % 2,5 % 7,5 % 7 % 1,3 % 0,5 % Uusi-Seelanti 4 327 944 38 % 32 % 9 % 3 % 9 % 6 % 2 % 1 % Norja 5 038 137 34 % 40,8 % 6,8 % 3,4 % 6 % 7,2 % 1,2 % 0,6 % Puola 38 415 284 31 % 32 % 15 % 7 % 6 % 6 % 2 % 1 % PortugaliPortuguese Blood Institute (assuming Rh and AB antigens are independent) 10 781 459 36,2 % 39,8 % 6,6 % 2,9 % 6,0 % 6,6 % 1,1 % 0,5 % Saudi-Arabia 26 534 504 48 % 24 % 17 % 4 % 4 % 2 % 1 % 0,23 % Etelä-Afrikka 48 810 427 39 % 32 % 12 % 3 % 7 % 5 % 2 % 1 % Espanja 47 042 984 36 % 34 % 8 % 2,5 % 9 % 8 % 2 % 0,5 % Ruotsi 9 103 788 32 % 37 % 10 % 5 % 6 % 7 % 2 % 1 % Taiwan 23 234 936 43,9 % 25,9 % 23,9 % 6,0 % 0,1 % 0,1 % 0,01 % 0,02 % Turkki 79 749 461 29,8 % 37,8 % 14,2 % 7,2 % 3,9 % 4,7 % 1,6 % 0,8 % Ukraina"Палеоантропологічні дані та гематологічні групи сучасних народів дають право вважати українців спорідненими з людністю Північної Італії, Балкан, Швейцарії, Півдня Німеччини, Півдня Англії, Чехії, Словаччини, окремих районів Франції (90 % українців мають групу крові «А», «АВ» та «О». Пор. з росіянами та монголами, у яких група «В» становить 80 %)." [in:] Etnologia Ukrainy. filosofsko-teoretychnyĭ ta etnorelihiieznavchyĭ aspekt. Helyna Lozko. str. 69. 2001 44 854 065 ~40 % ~10 % Iso-Britannia 63 047 162 37 % 35 % 8 % 3 % 7 % 7 % 2 % 1 % Yhdysvallat 313 847 465 37,4 % 35,7 % 8,5 % 3,4 % 6,6 % 6,3 % 1,5 % 0,6 % Painotettu keskiarvo (väkiluku yhteensä = 2 261 025 244) 36,44 % 28,27 % 20,59 % 5,06 % 4,33 % 3,52 % 1,39 % 0,45 %

Japanissa esiintyy uskomusta, että veriryhmä vaikuttaa vahvasti ihmisen persoonaan, luonteenpiirteisiin ja sosiaalisiin taitoihin.http://www.veripalvelu.fi/www/2611 Kertooko veriryhmä kohtalosi? Veriryhmä vaikuttaa käytännössä siellä jopa aviopuolisovalintaan.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Veri Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit