__TOC__ mies ()
rzeczownik (1.1) mężczyzna (1.2) mąż
(1) mie‧s
(1.1) Hän on mies. → On jest mężczyzną. (1.2) Hän on mieheni. → On jest moim mężem.
(1.1) asiamies • aviomies • avomies • esimies • herrasmies • hevosmies • jees-mies • jousimies • järjestysmies • kaivosmies • kalamies • kirkonmies • kyllä-mies • lakimies • miestennielijä • miespuolinen • miesparka • miespalvelija • merimies • maamies • liikemies • leskimies • lehtimies • lautamies • murhamies • murtomies • myyntimies • onkimies • palomies • poikamies • poliisimies • poppamies • postimies • puhemies • pursimies • putkimies • päämies • virkamies • viikatemies • viestimies • vesimies • valitsijamies • valamies • työmies • tykkimies • tiedemies • talonmies • sähkömies • sotamies
(1.1) heppu, jätkä, kaveri, kundi, mieshenkilö, setä, tyyppi, ukko (1.2) aviomies, ukko
(1.1) nainen (1.2) vaimo
miehistö, miehuus miehistyä, miehittää miehekäs, miehinen, miesmäinen
z wcześniejszego *meš
mies ()
rzeczownik, rodzaj żeński (1.1) żniwo (jako pora) (1.2) zboże mieses
(1.1) siega, cosecha (1.2) cereal, grano
mieses
mies ()
przymiotnik (1.1) podły (1.2) kiepski
(1.2) miese Wirtschaftslage