Ehkäisy

thumb|Tavallinen väritön kondomi. Ehkäisyllä tarkoitetaan keinoja, joilla pyritään välttämään raskaus seksuaalisessa kanssakäymisessä. Tämä tapahtuu joko estämällä hedelmöitys tai munasolun kiinnittyminen kohdun seinämään. Ehkäisy on osa perhesuunnittelua.

Periaate

Ehkäisyn tavoitteena on välttää raskaus estämällä munasolun hedelmöittyminen tai kiinnittyminen kohdun seinämään. Ehkäisymenetelmien luotettavuus vaihtelee huomattavasti, ja joillakin ehkäisymenetelmillä on kielteisiä sivuvaikutuksia. Yleisesti käytettyjen menetelmien terveysriskit ovat kuitenkin hyvin pienet. Yksikään ehkäisymenetelmä ei ole ehdottoman varma, mutta luotettavimpia menetelmiä oikein käyttäen tahattoman raskauden todennäköisyys on noin 1 % vuodessa. Käyttämällä useampaa ehkäisymenetelmää yhtäaikaisesti voidaan saavuttaa parempi ehkäisyteho. Kaksoisehkäisyksi kutsutaan kahden eri ehkäisymenetelmän yhtäaikaista käyttöä.

Erilaisia ehkäisymenetelmiä käytetään monista syistä. Näitä ovat esimerkiksi:

Suunnittelemattoman raskauden ehkäisy. Raskaus ei sovi elämäntilanteeseen. Ehkäisy auttaa eräissä terveysongelmissa. Raskaus olisi taloudellisesti liian kuormittavaa. Raskaus vaarantaisi äidin terveyden. Vältetään sairauksien siirtyminen lapselle. Ympäristösyyt ja maailmankatsomukselliset syyt. Vapaaehtoinen lapsettomuus identiteettinä. Raiskauksesta johtuvan raskauden ehkäisy.

Nimensä mukaisesti naisen kuukautiskierto kestää noin kuukauden. Kierron aikana naisen keho valmistautuu raskauteen, munasolu kypsyy, kohtu valmistautuu hedelmöittyneen munasolun vastaanottamiseen ja kohdunkaulan erittämä lima muuttuu siemennesteelle ystävällisemmäksi. Ovulaatio tapahtuu noin 14 päivää ennen kuukautisia, ja hedelmöittyminen voi tapahtua ainoastaan 24 tunnin sisällä ovulaatiosta. Kuukautiskierto on kuitenkin melko epäsäännöllinen.

Menetelmät

Luonnollinen ehkäisy

Historiallisesti yleisimmin käytetty ehkäisymenetelmä on keskeytetty yhdyntä. Siinä mies vetäytyy naisen sisältä ennen laukeamista. Menetelmä on kuitenkin hyvin epäluotettava, ja kolmannes tai neljännes menetelmää käyttävistä naisista tulee ensimmäisen vuoden sisällä raskaaksi.

Eräs vanhimmista ehkäisymenetelmistä on rytmimenetelmä. Siinä yhdyntää vältetään naisen ollessa hedelmällisimmillään. Menetelmän teho vaihtelee 80 % jopa 99 %:iin. Menetelmän etu on se, ettei ehkäisyvälineitä tai lääkkeitä tarvita. Käytännössä kuukautiskierron tarkka ennustaminen on kuitenkin vaikeaa. Sen tarkkaileminen vaatii kokemusta ja harjoittelua, sekä valmiutta pidättäytyä seksistä noin kuutena päivänä kuukaudessa. Myös lasten imettäminen vähentää raskauden todennäköisyyttä.

Sterilisaatio

Sterilisaatio on tehokkaimpia ehkäisymenetelmiä, ja se estää raskauden yli 99 % todennäköisyydellä. Leikkauksessa miehen siemenjohtimet tukitaan tai katkaistaan (vasektomia). Leikkaus on toimenpiteenä helppo eikä se vaikuta miehen terveyteen tai sukuelinten toimintaan. Siemenneste pysyy muuten entisellään, mutta hedelmöityskyky poistuu. Naisen sterilisaatiossa munajohtimet tukitaan tai katkaistaan, jolloin munasolun pääsy munajohtimesta kohtuun estyy. Munanjohtimien katkaisu tuottaa paremman ehkäisytehon kuin munanjohtimien tukkiminen klipseillä. Naisen sterilisaatio on melko kallis toimenpide ja siitä toipumiseen menee pari päivää. Sterilisaation suurin ongelma on sen peruuttamattomuus. 1970-luvulta alkaen on kehitetty menetelmiä, joiden peruuttaminen onnistuu aiempaa todennäköisemmin. Hedelmällisyyden palauttaminen vaatii uuden leikkauksen, jonka onnistuminen on epävarmaa.

Laskenut hedelmällisyys ei tarkoita steriiliyttä. Hedelmällisyysongelmista kärsivä mies tai nainen voi saada aikaan raskauden. Miehen steriiliys todennetaan siemennestenäytteestä vähintään kolmen kuukauden kuluttua vasektomian jälkeen.

Mekaaninen ehkäisy

Kondomi ja muut mekaaniset ehkäisykeinot estävät siemennesteen pääsyn kohtuun. Mekaaniset ehkäisykeinot ovat periaatteessa luotettavia eikä niihin liity terveysriskejä. Kondomi estää myös sukupuolitautien tarttumisen. Luotettavuutta vähentää kuitenkin se, etteivät kaikki osaa tai jaksa käyttää niitä oikein ja säännöllisesti.

Pessaari on kuminen kalvo, joka asetetaan kohdunkaulan suulle.

Spermisidit ovat yhdynnän aikana käytettäviä kemiallisia yhdisteitä, jotka tappavat siittiöitä. Mekaanisen ehkäisyn kanssa käytettynä spermisidi estää raskauden lähes 100 % todennäköisyydellä. Pelkän spermisidin käyttö ei ole tehokas menetelmä, ja 18 % sitä käyttävistä naisista tulee vuoden sisällä raskaaksi.

Hormonaalinen ehkäisy

thumb|Kuparikierukka.

Hormonaalinen ehkäisy on lääke, joka naisen hormonitasoja säätelemällä estää munasolun irtoamisen munasarjasta. Yleisin hormonaalinen ehkäisymenetelmä on ehkäisypilleri, joka sisältää synteettistä estrogeenia ja keltarauhashormonia. Ehkäisypillerin teho perustuu sen kykyyn jäljitellä raskauden aikaista hormonitoimintaa, joka estää ovulaation. Vaikutuksen varmistamiseksi ehkäisypillerejä tulee syödä päivittäin. Minipilleri sisältää vain synteettistä keltarauhashormonia. Myös niitä tulee syödä säännöllisesti. Hormonaalinen ehkäisy voidaan antaa myös ruiskeena tai ihon alle asennettavina kapseleina. Ruiske annetaan muutaman kuukauden välein, ja kapselin teho voi riittää jopa 5 vuotta. Hormonaalinen ehkäisy on säännöllisesti käytettynä tehokasta, mutta siihen liittyy joitakin terveysriskejä. Mahdollisia sivuvaikutuksia ovat painonnousu, pahoinvointi sekä laskimotukos. Käytännössä vaarallisten sivuvaikutuksien riski on kuitenkin hyvin pieni. Yleinen harhakäsitys on, että hormonaalisessa ehkäisyssä tulee pitää taukoja, mutta tauottaminen ei ole tarpeellista.

Kierukka on kohtuun asennettava pieni muovinen tai metallinen esine. Sen vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta se on silti hyvin tehokas ja estää raskauden noin 99 % todennäköisyydellä. Mahdollisesti kierukka aiheuttaa kohdun sisäpintaan lievän tulehduksen, joka haittaa ovulaatiota, hedelmöitystä ja/tai munasolun kiinnittymistä. Hormonikierukka vapauttaa lisäksi kohtuun keltarauhashormonia. Muualla elimistössä kierukan vapauttaman hormonin määrä jää vähäiseksi. Hormonikierukka on yksi tehokkaimmista ja turvallisimmista ehkäisymenetelmistä, jopa sterilisaatiota tehokkaampi. Keltarauhashormoni voi käytön alussa aiheuttaa lieviä sivuoireita, joita ovat esimerkiksi ihon rasvoittuminen ja mielialanvaihtelut. Tulehduksien riskiä hormonikierukka ei lisää. Kierukan asentaminen ja poistaminen edellyttää lääketieteellistä koulutusta.

Jälkiehkäisyä käytetään yhdynnän jälkeen. Pillerit sisältävät suuren määrän estrogeeniä ja keltarauhashormonia tai pelkästään keltarauhashormonia.

Ehkäisymenetelmien vertailu Ohessa on luettelo menetelmistä ja niiden ehkäisytehosta (kuinka monta naista sadasta tulee vuoden käytön aikana raskaaksi): MenetelmäKäyttäjäOhjeenmukainen käyttö (%)Tyypillinen käyttö (%)Ei ehkäisyä, säännöllisestiYhteinen8585Kemiallinen ehkäisy (spermasidit)Mies1829Keskeytetty yhdyntäMies427Luonnonmenetelmä ("varmat päivät")Yhteinen3–525RuumiinlämpöNainen0,424Naisen kondomiNainen521PessaariNainen616Miehen kondomiMies215Ehkäisyruiske (injektio)Nainen0,33YhdistelmäehkäisypilleriNainen0,0–1,260,0–2,18EhkäisylaastariNainen0,59–0,990,71–1,24EhkäisyrengasNainen0,31–0,960,25–1,23KuparikierukkaNainen0,60,8Naisen sterilisaatioNainen0,50,5ProgestiiniehkäisypilleriNainen0,140,41HormonikierukkaNainen0,1–0,20,1–0,2Miehen sterilisaatio (vasektomia)Mies0,10,15ProgestiiniehkäisykapseliNainen0,050,05

Muut menetelmät

Jälkiehkäisypilleri tarjoaa yli 99,5 prosentin ehkäisytehon, jos jälkiehkäisypilleri otetaan 12 tunnin sisällä yhdynnästä. Mikäli pillerin ottoon on mennyt yli 48 tuntia, raskauden todennäköisyys on 3 prosenttia. Kuparikierukka on tehokkain jälkiehkäisymenetelmä. Termoablaatio eli kohdun limakalvon lämpöhoito heikentää raskautumisen mahdollisuutta. Erään tutkimuksen mukaan raskautumisen todennäköisyys oli ablaation jälkeen 0,24 – 5,2 prosenttia. Hysterektomian eli kohdunpoiston jälkeen raskautuminen on harvinaista, mutta se voi tapahtua kohdun ulkopuolella (kohdunulkoisesti).

Historia

Vanha aika

thumb|179 px|Muinainen hopeakolikko, johon on kuvattu laserjuuri. Kasvin uskottiin lisäävän seksuaalista suorituskykyä ja ehkäisevän raskauksia.

Raskauksia pyrittiin ehkäisemään jo muinaisina aikoina. Siemennesteen rooli hedelmöityksessä ymmärrettiin kuitenkin huonosti. Eräs varhaisimmista ehkäisymenetelmistä on keskeytetty yhdyntä, joka yleisyydestään huolimatta on kuitenkin melko epäluotettava. Muinaisesta Egyptistä tunnetaan tekstejä, joissa kuvaillaan erilaisia ehkäisymenetelmiä. Egyptiläiset valmistivat ehkäisytamponeja villasta, johon imeytettiin taateleista, hunajasta ja akaasiasta tehtyä tahdasta. Akaasiasta valmistettava arabikumi sisältää maitohappoa, joka todella tappaa siittiöitä ja jota käytetään tässä tarkoituksessa edelleen.

Egyptiläiset käyttivät myös alkeellisia kondomeja. Ne kehitettiin alun perin syöpäläisten ehkäisemiseksi. Joissakin kulttuureissa kondomeja on käytetty koruina tai arvoaseman merkkinä.

Antiikin Kreikan kirjallisuudessa ehkäisy mainitaan useita kertoja. Aristoteles kehotti naisia voitelemaan emättimensä oliivi- tai seetrilöljyllä. Öljy hidastaa siittiöiden liikettä ja vähentää siten raskauden todennäköisyyttä. Kreikkalainen lääkäri Soranos Efesolainen esitti 100-luvulla jaa. antiikin seikkaperäisimmän selonteon ehkäisystä. Menetelmiin lukeutuivat esimerkiksi kissan kiveksien piteleminen yhdynnän aikana sekä parsan syöminen. Joidenkin kreikkalaisfilosofien mukaan lihavuus vähentää hedelmällisyyttä, mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Roomalaiset käyttivät villatamponeja naisten steriloimiseen. Menetelmää käytettiin lähinnä orjiin. Sekä Kreikassa että Roomassa ehkäisyä pidettiin hyväksyttävänä ja suositeltavana.

Imetyksen pitkittäminen on hyvin vanha ehkäisykeino ja käytössä edelleen. Ehkäisyyn käytettiin myös erilaisia maagisia juomia, jotka valmistettiin yrteistä ja ruokakasveista. Osa niistä saattoi todella aiheuttaa keskenmenon.

Keskiaika

Keskiajan Euroopassa ehkäisyyn alettiin kristinuskon vaikutuksesta suhtautua kielteisesti. Katolinen kirkko tuomitsi ehkäisyn jo 400-luvulla ja on pysynyt tässä kannassa vielä 2000-luvullakin. Kirkkoisä Augustinus piti ehkäisyä kuolemansyntinä.

On mahdollista, että tavallisten ihmisten parissa ehkäisyn käyttö jatkui ja siirtyi salassa naiselta toiselle. Juutalaisten ja muslimien parissa ehkäisyyn suhtauduttiin hyväksyvästi, ja monet muslimilääkärit kirjoittivat erilaisista ehkäisymenetelmistä. Koraanissa ehkäisyä ei tuomita ja pitkitettyyn imetykseen jopa kannustetaan. Kristillisen kulttuuripiirin kirjallisuudesta antiikin ehkäisymenetelmät sen sijaan pitkälti katosivat. Poikkeuksen muodosti 1200-luvulla vaikuttanut dominikaanimunkki Albert Suuri, joka väitti, että miehen virtsan juominen tai kuolleen sikiön ruumiinosien käyttäminen kaulakoruna ehkäisisi raskauksia.

Kiinassa ja Japanissa kohdunkaulan suu tukittiin öljytystä bambupaperista tehdyllä kiekolla. Kiinassa uskottiin 1100-luvulta alkaen, että seksin aikana liikkumatta makaava nainen ei tule raskaaksi.

Uusi aika

thumb|Vuonna 1900 valmistettu nykyaikaisen kondomin esiaste.

Kondomeja alettiin käyttää sukupuolitautien ehkäisyyn 1500-luvulla, jolloin Eurooppaa koettiin vakava syfilisepidemia. Pellavakondomin käyttöä suosittelivat esimerkiksi Gabriele Fallopio. 1700-luvulla kondomit valmistettiin eläimen kalvosta, mikä teki niistä vedenpitäviä ja siten huomattavasti aiempaa tehokkaampia. Muun muassa Casanovan kerrotaan ylistäneen keksintöä. Raakakumista opittiin valmistamaan kumia vuonna 1830-luvulla, ja uusi tekniikka otettiin pian käyttöön myös kondomien valmistamisessa. Synteettisten materiaalien käyttö alensi huomattavasti kondomien hintaa.

Pessaari keksittiin 1800-luvulla ja spermisidien massatuotanto alkoi 1880-luvun lopulla. Myös emättimen peseminen yhdynnän jälkeen oli 1800-luvulla suosittu ehkäisymenetelmä.