Vuosi 1965 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.
Tapahtumia thumb|200px|Kanadan nykyinen lippu hyväksyttiin vuonna 1965. tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Vammalan kauppala muuttui kaupungiksi ja Ylivieskan kunta kauppalaksi. Oulujoen kunta liitettiin pääosin Oulun kaupunkiin ja osittain myös muihin naapurikuntiin. 1. tammikuuta – YK ilmoitti, että 30 järjestön jäsenmaata oli laiminlyönyt jäsenmaksunsa. 3. tammikuuta – Kuopiossa paljastui jo toinen nailonsukkamurha kuukauden sisällä. Kaksi naista oli tapettu nailonsukalla kuristamalla. Tekoihin syylliseksi todettiin 17-vuotias parturinoppilas Ilkka Kivioja. 4. tammikuuta – Ilmatieteellinen keskuslaitos antoi ensimmäisen viiden vuorokauden sääennusteen. 7. tammikuuta – Hiihtäjä Eero Mäntyranta valittiin Pohjoismaiden vuoden 1964 parhaaksi urheilijaksi. 9. tammikuuta – Indonesia erosi YK:sta vastalauseena Malesian hyväksymiselle YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi. 14. tammikuuta – Pohjois-Irlannin ja Irlannin pääministerit tapasivat ensi kertaa 43 vuoteen. 15. tammikuuta – Oikeusministeri J. O. Söderhjelm määräsi nostettavaksi syytteet kirjailija Hannu Salamaa ja Otavaa vastaan jumalanpilkasta. 23. tammikuuta – Ralliautoilija Timo Mäkinen voitti ensimmäisenä suomalaisena Monte Carlo -rallin Mini Cooper S -autolla. 26. tammikuuta – Hindistä tuli Intian virallinen kieli. 28. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlbergin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. 29. tammikuuta – Suomen ensimmäinen jäähalli, Hakametsän halli, avattiin Tampereella. 1. helmikuuta – Suomessa vietettiin kunnallisen itsehallinnon satavuotisjuhlia. Merkkipäivän kunniaksi lyötetyn muistomitalin suunnitteli kuvanveistäjä Kauko Räsänen. 7. helmikuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat aloitti Pohjois-Vietnamin kaupunkien säännölliset pommitukset. 9. helmikuuta – Vietnamin sota: ensimmäiset Yhdysvaltain taistelujoukot lähetettiin Etelä-Vietnamiin. 15. helmikuuta – Kanadassa hyväksyttiin uusi vaahteranlehtikuvioinen lippu. 18. helmikuuta – Gambia itsenäistyi. 19. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Suomen YK-suurlähettilään Ralph Enckellin suurlähettilääksi Tukholmaan ja uudeksi YK-suurlähettilääksi ulkoministeriön poliittisen osaston päällikön Max Jakobsonin. 20. helmikuuta – Neuvostoliitto syytti sotilasliitto Natoa aikomuksista muodostaa Norjasta strateginen tukikohta Neuvostoliittoa vastaan. 21. helmikuuta – Malcolm X murhattiin moskeijassa New Yorkissa. 24. helmikuuta – Länsi-Saksa lopetti talousapunsa Egyptille Itä-Saksan puoluejohtajan Walter Ulbrichtin saavuttua vierailulle Egyptiin. 25. helmikuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi jumalanpilkkaoikeudenkäynti kirjailija Hannu Salamaa vastaan. 25. helmikuuta – Jääkäriliike täytti 50 vuotta. 5. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen Jaakko Enäjärven uudeksi oikeuskansleriksi. Edellinen oikeuskansleri Aarne Nuorvala siirtyi Korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi. 12. maaliskuuta – Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan talon Dipolin peruskivi muurattiin Espoon Otaniemessä. Talon olivat suunnitelleet Raili ja Reima Pietilä. 13. maaliskuuta – Yhdysvaltalainen kuvausryhmä aloitti Boris Pasternakin Tohtori Živago -romaaniin perustuvan samannimisen elokuvan eräiden kohtausten kuvaukset Pohjois-Karjalassa. 13. maaliskuuta – Veteraanipoliitikko K.-A. Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi Kauno Kleemolan kuoltua. Fagerholm valittiin puhemieheksi nyt 15. kerran. Kleemolan tilalle Eduskuntaan tuli aiemminkin kansanedustajana toiminut kunnallisneuvos Kustaa Tiitu. 14. maaliskuuta – Neuvostoliiton entinen puoluejohtaja Nikita Hruštšov näyttäytyi julkisuudessa ensimmäisen kerran syrjäyttämisensä jälkeen käydessään äänestämässä. Hruštšov vastasi toimittajien kysymyksiin, ettei hänen vointinsa ”ollut hullumpi” ja että hän ”vietti eläkeläisen normaalia elämää”. 18. maaliskuuta – Aleksei Leonov suoritti ensimmäisen avaruuskävelyn. 18. maaliskuuta – Rakenteilla ollut autolautta Finnhansa vaurioitui rajussa tulipalossa Hietalahden telakalla Helsingissä. Palosta aiheutui lähes 10 miljoonan markan vahingot. 20. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Napolissa Italiassa. Luxemburgin edustaja France Gall voitti kappaleella ”Poupée de cire, poupée de son”.
huhtikuu–kesäkuu 8. huhtikuuta – Kirjailija Hannu Salama lähetti Helsingin raastuvanoikeudelle kirjeen, jossa hän sanoi halunneensa Juhannustanssit-romaanillaan ”pilkata ja loukata kansalaisten jumalakäsitystä ja uskonnollisia tunteita”. Salaman puolustusasianajaja varatuomari Kullervo Kemppinen ei tiennyt kirjeen motiiveja. 24. huhtikuuta – Dominikaanisessa tasavallassa puhkesi taisteluja presidentti Jush Boschia kannattaneiden upseerien ja maata johtaneen oikeistojuntan välillä. Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson lähetti maahan joukkoja suojelemaan kansalaisiaan ja estämään väitettyä kommunistien vallankaappausta. 25. huhtikuuta – Kansanedustaja Juha Rihtniemi valittiin Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi. 29. huhtikuuta – Australia ilmoitti lähettävänsä pataljoonan tukemaan Etelä-Vietnamin hallitusta. Myöhemmin on paljastunut, että pääministeri Robert Menzies pyysi Saigonin hallitusta lähettämään avunpyynnön yhdysvaltalaisten kehotuksesta. 7. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Lappeenrannan kaupunginjohtajan, varatuomari Esko Peltosen Kymen läänin uudeksi maaherraksi. 8. toukokuuta – Senaattori Robert F. Kennedy arvosteli kovin sanoin presidentti Johnsonin toimintaa Dominikaanisen tasavallan kriisin aikana. 9. toukokuuta – Moskovan Punaisella torilla järjestettiin suuri sotilasparaati toisen maailmansodan päättymisen 20-vuotispäivän kunniaksi. 12. toukokuuta – Länsi-Saksa ja Israel solmivat diplomaattisuhteet. Heti tämän jälkeen Egypti, Syyria, Jordania, Saudi-Arabia ja Kuwait katkaisivat diplomaattisuhteensa Länsi-Saksaan. 15. toukokuuta – Zugspitzellä, Saksan korkeimmalla vuorella, tapahtui lumivyöry. 20. toukokuuta – Suomi ja Neuvostoliitto sopivat, että maiden välinen meriraja kulkee Suomenlahden keskiviivaa pitkin. 23. toukokuuta – Wienin pormestari Franz Jonas valittiin Itävallan liittopresidentiksi. 5. kesäkuuta – Edward White teki avaruuskävelyn ensimmäisenä yhdysvaltalaisena astronauttina. 6. kesäkuuta – Kuvauslennolla ollut helikopteri putosi Fabianinkadulle Helsingin keskustassa ja murskaantui täysin. Kolme henkilöä sai surmansa. 11. kesäkuuta – The Beatlesin jäsenet saivat ritarin arvon (MBE) osana kuningatar Elisabet II:n syntymäpäiväjuhlia.. Beatles Bible. Viitattu 4.6.2025. 12. kesäkuuta – Helsingin Kaupunginteatterin peruskivi muurattiin Kalliossa. 13. kesäkuuta – Kiinan kansantasavalta ilmaisi pettymyksensä Neuvostoliiton uusiin johtohenkilöihin sanoen näiden olevan ”vielä pahempia kuin Hruštšov”.Mitä-Missä-Milloin 1966, Otava 1965, Helsinki, s. 41. 14. kesäkuuta – Mariner 4 teki ensimmäisen onnistuneen Marsin ohilennon. 17. kesäkuuta – Helsingin raastuvanoikeus päätti kirjailija Hannu Salamaa vastaan nostetun jumalanpilkkasyytteen käsittelyn ja siirsi jutun Helsingin hovioikeuden ratkaistavaksi. 19. kesäkuuta – Puolustusministeri, eversti Houari Boumédiènne kaappasi vallan Algeriassa syrjäyttäen presidentti Ahmed Ben Bellan. 19. kesäkuuta – Karjalan Liitto aloitti 25-vuotisjuhlansa Helsingissä. 25. kesäkuuta – The Rolling Stones esiintyi Yyterin juhannusjuhlilla.
heinäkuu–syyskuu 1. heinäkuuta – Kuopion nailonsukkamurhiin syyllistynyt Ilkka Kivioja tuomittiin 15 vuodeksi kuritushuoneeseen. 7. heinäkuuta – Laivaliikenne Suomen ja Viron välillä käynnistettiin sitten vuoden 1939. Neuvostoliittolainen S/S Vanemuine saapui Helsingin Eteläsatamaan. 16. heinäkuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle ja Italian presidentti Giuseppe Saragat avasivat Mont Blancin tunnelin liikenteelle. 28. heinäkuuta – Lyndon B. Johnson ilmoitti Yhdysvaltojen lisäävän joukkojen määrää Vietnamissa 75 000:sta 125 000:een. 29. heinäkuuta – Ruotsin yleisradio ilmoitti rakentavansa Väddön saarelle Roslageniin televisiolähettimen, jonka näkyvyysalueeseen kuuluisi suurin osa Ahvenanmaasta. 30. heinäkuuta – Yhdysvalloissa perustettiin köyhille sosiaaliturvajärjestelmät Medicare ja Medicaid. 8. elokuuta – Kuivaniemellä Pohjois-Pohjanmaalla järjestettiin uudet kunnallisvaalit syksyn 1964 vaaleissa ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi. 9. elokuuta – Singapore julistautui itsenäiseksi Malesiasta. 11. elokuuta – Wattsin rotumellakka alkoi Los Angelesissa. 14. elokuuta – Puolustusvoimain Asevarikko 2:ssa Nastolan Uudessakylässä tapahtui räjähdysonnettomuus, jossa kuoli kolme siviiliä ja yksi varusmies. Loukkaantuneita oli 69. Metsää kaatui ja rakennuksia tuhoutui tai vaurioitui laajalla säteellä. 15. elokuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota alkoi, kun Intian joukot ylittivät aselepolinjan Kashmirissa. 19. elokuuta – Auschwitz-oikeudenkäynnissä Frankfurtissa 66 entistä SS-sotilasta sai elinkautiset vankeustuomiot, 15 tätä lyhyemmät. Oikeuden puheenjohtaja totesi loppulausunnossaan, että ”ihmisikä on liian lyhyt sovittamaan kaikki ne rikokset, joita tehtiin Auschwitzissa”. 27. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari Yrjö Keinosen uudeksi puolustusvoimain komentajaksi marraskuusta lukien, jolloin hänen edeltäjänsä kenraali Sakari Simelius siirtyi eläkkeelle. 1. syyskuuta – Keimolan moottoriradan rakennustyöt alkoivat Helsingin maalaiskunnassa. 2. syyskuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota: Pakistanin joukot marssivat Intian Kashmiriin. 2. syyskuuta – Tiibet muutettiin Kiinan autonomiseksi alueeksi. 6. syyskuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota: Intian joukot marssivat Lahoreen. 7. syyskuuta – Porkkalan edustalla Mäkiluodon linnakkeella otettiin käyttöön pohjoismaiden ensimmäinen merivedestä makeaa vettä valmistanut laitos. Sen tuotantokapasiteetti oli 1 400 litraa makeaa vettä tunnissa. 9. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant neuvotteli Pakistanin presidentti Ayub Khanin kanssa ja suositteli Kiinan kansantasavallan YK-jäsenyyttä. 11. syyskuuta – Wihurin kansainvälisten palkintojen rahasto myönsi kaksi Sibelius-palkintoa. Toisen sai brittiläinen säveltäjä Benjamin Britten ja toinen jaettiin suomalaisten säveltäjien Erik Bergmanin, Usko Meriläisen ja Einojuhani Rautavaaran kesken. 14. syyskuuta – Putkolan pamaus: Iisalmen keskustassa syttyi suuri tulipalo, joka tuhosi kokonaisen korttelin. Paloalueella sijainneen räjähdysainevaraston räjähdys aiheutti vaurioita kiinteistöille myös etäämpänä itse paloalueelta. 16. syyskuuta – Kiina protestoi Intian provokaatioita maiden rajalla. 18. syyskuuta – Kiina väitti Yhdysvaltojen käyttäneen myrkkykaasua Etelä-Vietnamissa. 21. syyskuuta – Kenraali William Westmoreland, Yhdysvaltain joukkojen komentaja Vietnamissa, pyysi hallitusta kumoamaan sinappikaasun käyttökiellon. 23. syyskuuta – Kiina uhkasi perustaa uuden ”vallankumouksellisen” maailmanjärjestön Yhdistyneiden kansakuntien kilpailijaksi. 24. syyskuuta – Toinen Intian–Pakistanin sota: taistelut puhkesivat uudelleen Intian ja Pakistanin välillä. 30. syyskuuta – 1. lokakuuta – Kenraali Suharto murskasi vallankaappausyrityksen Indonesiassa.
lokakuu–joulukuu 1. lokakuuta – Helsingin Lapinlahden silta ja Länsiväylän alkuosa avattiin liikenteelle. 3. lokakuuta – Fidel Castro ilmoitti Che Guevaran eronneen ja lähteneen maasta ”uusille taistelukentille”. 3. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti valtiovierailulle Tunisiaan. Huomiota herätti Kekkosen kiipeäminen palmuun vierailun aikana. 16. lokakuuta – Suharto otti vallan Indonesiassa, kommunistipuolue julistettiin laittomaksi. 17. lokakuuta – Maalaisliitto muutti nimensä Keskustapuolueeksi. 22. lokakuuta – Afrikan maat vaativat Britanniaa käyttämään voimaa estääkseen Rhodesian itsenäistymisen. 22. lokakuuta – Ranskalaiset kirjailijat André Figueras ja Jacques Laurent tuomittiin sakkoihin presidentti Charles de Gaullea loukanneista kirjoituksista.