Vuosi 1929 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista. Tapahtumia tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Rovaniemen ja Varkauden kauppalat perustettiin. 6. tammikuuta – Kuningas Aleksanteri I hajotti parlamentin ja nimesi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan uudelleen Jugoslavian kuningaskunnaksi. Mitään muuta kansallisuutta ei tunnustettu kuin ”jugoslaavi”. 10. tammikuuta – Hergén sarjakuvahahmo ”Tintti” teki ensiesiintymisensä sarjakuvassa Tintti Neuvostojen maassa. 13. tammikuuta – Neljä ihmistä hukkui Tampereen lähellä Näsijärvellä Aitoniemen kylän edustalla kun auto ajoi pimeässä railoon. Auton kuljettaja pelastui hyppäämällä veteen viime hetkellä.Surkea onnettomuus Näsijärvellä; Auto ajanut pimeässä railoon, neljä nuorta henkilöä hukkunut, Aamulehti, 14.01.1929, nro 13, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 15. tammikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander ja kuningas Kristian X avasivat Suomen ja Tanskan välisen puhelinlinjan. 16. tammikuuta – Presidentti Relander ja kuningas Haakon VII avasivat Suomen ja Norjan välisen puhelinlinjan. 17. tammikuuta – Elzie Crisler Segarin ”Kippari-Kalle” teki ensiesiintymisensä. 18. tammikuuta – Trotski karkotettiin Neuvostoliitosta. Hän pakeni Turkkiin ja anoi turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta. 20. tammikuuta – Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin. 21. tammikuuta – Ranska hylkäsi Lev Trotskin turvapaikkahakemuksen. 31. tammikuuta – Saksalainen kirjailija Erich Maria Remarque julkaisi sodanvastaisen romaaninsa Länsirintamalta ei mitään uutta, joka perustui hänen kokemuksiinsa ensimmäisestä maailmansodasta. 5. helmikuuta – Katajanokan linja-autoturmassa kaksi matkustajaa hukkui, kun Helsingin keskustan ja Santahaminan välillä liikennöinyt linja-auto ajoi merenjäällä railoon ja upposi. 9. helmikuuta − Neuvostoliitto solmi hyökkäämättömyyssopimukset Viron, Latvian, Puolan ja Romanian kanssa. 11. helmikuuta – Italia ja Pyhä istuin solmivat sopimuksen Vatikaanivaltiosta. 12. helmikuuta – Neuvostoliitosta karkotettu Lev Trotski saapui Turkkiin Istanbuliin. Hän asui maanpaossa Istanbulin lähellä Prinkipon saarella vuoteen 1933 saakka ja sen jälkeen ensin Ranskassa ja Norjassa ja viimeksi vuodesta 1937 alkaen Meksikossa. 14. helmikuuta – ”Ystävänpäivän verilöyly” Chicagossa Yhdysvalloissa: seitsemän Al Caponen kanssa kilpaillutta gangsteria murhattiin Chicagossa. 14. helmikuuta – Varieteetaiteilija Joséphine Bakerin esitykset kiellettiin Münchenissä, koska niiden epäiltiin ”loukkaavan yleisiä tapoja”. 16. helmikuuta – Kajaanin seminaarin päärakennus irtaimistoineen tuhoutui tulipalossa.Kajaanin seminaari palanut. Päärakennuksen kokonaan tuhoutuessa paloi myös arvokas kirjasto ja kaikki muu irtaimisto, Helsingin Sanomat, 17.02.1929, nro 47, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 18. helmikuuta – Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin. 3. maaliskuuta – Jesus Aguirren vallankaappausyritys Meksikossa. 16. maaliskuuta – Radioinsinööriseura rekisteröitiin. 17. maaliskuuta – Saksalainen autovalmistaja Opel siirtyi yhdysvaltalaisen General Motors -konsernin omistukseen. 19. maaliskuuta – Helsingin Sanomissa alkoi ilmestyä ensimmäinen päivittäinen sarjakuva, yhdysvaltalaisen Otto Messmerin piirtämä ”Felix-kissa”. 21. maaliskuuta − Norjan kruununprinssi Olavi ja Ruotsin prinsessa Märtha vihittiin avioliittoon Oslossa. 23. maaliskuuta – Opettaja Fanni Luukkonen valittiin Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan puheenjohtajaksi. 24. maaliskuuta – Lappeenrannan keisarintalo tuhoutui tulipalossa. 25. maaliskuuta – Filosofian tohtori Toivo Haapanen valittiin vasta perustetun Radio-orkesterin kapellimestariksi 14 hakijan joukosta.
huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta – Tulipalo tuhosi Sääksmäen keskiaikaisen kivikirkon ja kellotapulin. 19. huhtikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander hajotti eduskunnan, koska se ei ollut hyväksynyt hallituksen esitystä virkamiesten palkkojen korottamisesta. 2. toukokuuta – Mansoniemen auto-onnettomuus: neljä henkilöä hukkui, kun henkilöauto syöksyi lautalta järveen Ikaalisten Mansoniemen salmessa. 8. toukokuuta – Norja liitti alueisiinsa Jan Mayenin saaren. 18. toukokuuta – Georg Malmstén levytti Berliinissä ensimmäisen iskelmänsä, valssin ”Särkynyt onni”. Levyä myytiin gramofonikuumeen siivittämänä 17 000 kappaletta. 20. toukokuuta – Barcelonan maailmannäyttelyn avajaiset – avoinna aina 15. tammikuuta 1930 asti. 25. toukokuuta – Imatran vesivoimalaitos valmistui. Kosken uoma oli ensimmäisen kerran kuivana. 28. toukokuuta – Paraisten Bläsnäsin kylässä tuhoutui kymmenen rakennusta tulipalossa.Kylä palanut, Suomen Kuvalehti, 08.06.1929, nro 23, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 31. toukokuuta – Britannian vaalit johtivat umpikujaan, liberaalipuolueesta tuli ratkaisija vallanjaossa. 8. kesäkuuta – Ramsay MacDonald perusti työväenpuolueen hallituksen. 13. kesäkuuta − Eduskunta hyväksyi uuden avioliittolain, jolla lakkautettiin miehen oikeus hallita vaimonsa omaisuutta ja edustaa vaimoaan oikeuden ja muiden viranomaisten edessä. 17. kesäkuuta − Turun tuomiokirkko vihittiin entisöinnin jälkeen uudelleen käyttöön. Samalla vietettiin kirkon 700-vuotisjuhla. 26. kesäkuuta − Forssan kauppalan keskustassa paloi Lounais-Hämeen Kauppa Oy:n autokorjaamo ja öljyvarasto, hotelli Seurahuone, VPK:n talo, työväentalo ja kaksi asuinrakennusta tuhopoltossa. Palossa tuhoutui myös noin parikymmentä autokorjaamossa ollutta autoa ja palon jälkeisissä korjaustöissä kuoli yksi henkilö. Palon sytyttäjä saatiin kiinni samana yönä.
heinäkuu–syyskuu 1. heinäkuuta – Suomen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. 5. heinäkuuta – Scotland Yard takavarikoi kaksitoista D. H. Lawrencen alastonmaalausta siveettöminä. 9. heinäkuuta – Tulipalo tuhosi Ainolan huvilan Oulussa. 24. heinäkuuta – Ranskan pääministeri Raymond Poincaré erosi terveyssyistä, Aristide Briand tuli hänen seuraajakseen. 24. heinäkuuta – Kellogg–Briand-sopimus kielsi sodan ulkopolitiikan välineenä. Se allekirjoitettiin Pariisissa 27. elokuuta 1928 ja kaikkiaan 62 valtiota liittyi siihen. Nürnbergin oikeudenkäynneissä nostettiin sen nojalla syytteitä rikoksista rauhaa vastaan. 31. heinäkuuta – Suomi liittyi Kellogg-Briand-sopimukseen. 1. elokuuta – Suomen kommunistit järjestivät Punaisena päivänä tunnetun mielenosoituksen. 8. elokuuta – Saksalainen ilmalaiva Graf Zeppelin aloitti maailmanympärilennon (se päättyi 29. elokuuta). 16. elokuuta − Presidentti Relander myönsi eron Oskari Mantereen hallitukselle ja nimitti Kyösti Kallion muodostaman hallituksen. 21. elokuuta – Rauman ulkosatamassa Laitsaaressa ollut 2 hehtaarin laajuinen lautatarha-alue tuhoutui tulipalossa. Palossa tuhoutui lähes 2 000 standarttia puutavaraa, konttori- ym. rakennuksia, varastosuojia, osa satamalaituria ja proomuja. Vahingot olivat noin kuusi miljoonaa markkaa. 4. syyskuuta – Suomen ulkoministeri Hjalmar Procopé puhui Kansainliiton 9. yleiskokouksen avajaisistunnossa järjestön optimistisesta tulevaisuudesta. Procopén hyvä ranskan kielen taito herätti yleistä huomiota. 5. syyskuuta – Aristide Briand esitteli suunnitelman ”Euroopan yhdysvalloista”. 7. syyskuuta – Höyrylaiva Kuru kaatui ja upposi Näsijärvellä Tampereen edustalla, 133–138 kuollutta. 17. syyskuuta – Liettuan presidentti Augustinas Voldemaras syrjäytettiin vallankaappauksessa, maan johtoon nousi Antanas Smetona. 19. syyskuuta – Ensimmäinen äänielokuva esitettiin Suomessa, kun amerikkalainen elokuva Sonny Boy sai Suomen ensi-iltansa helsinkiläisessä Capitol-elokuvateatterissa.
lokakuu–joulukuu 3. lokakuuta − Iso-Britannia ja Neuvostoliitto solmivat jälleen diplomaattisuhteet, jotka Britannia oli katkaissut vuonna 1927. 22. lokakuuta – Aristide Briandin hallitus kaatui Ranskassa. 24. lokakuuta – Suuri lama alkoi: ”Musta torstai”, jota seurasi ”Musta tiistai” (29. lokakuuta). New Yorkin pörssi romahti ja maailmanlaajuinen talouskriisi alkoi. 29. lokakuuta – Radio-orkesteri piti ensimmäisen julkisen konserttinsa Helsingin yliopiston juhlasalissa. 11. marraskuuta – Suomen katolinen kirkko merkittiin Suomen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin. 11. marraskuuta – Kuunari Drakenin haaksirikossa Utön luona kuoli viisi laivan 11 hengen miehistöstä. 16. marraskuuta – Kommunistien hallitsema Suomen Ammattijärjestö julisti yleislakon osoittaakseen lojaaliutta Tammisaaren ”yliopiston” eli pakkotyölaitoksen vankien aloittamalle syömälakolle. Lakko kuivui kuitenkin nopeasti kokoon, koska siihen osallistui vain 5–10 prosenttia työläisistä, ja nämäkin palasivat vapaaehtoisesti työpaikoilleen seuraavana päivänä. 18. marraskuuta – 7,2 richterin maanjäristys Newfoundlandin etelärannikolla rikkoi 12 merenalaista lennätinkaapelia ja laukaisi tsunamin, joka surmasi 28 ihmistä Burin niemimaan alueella. 24. marraskuuta – Lapuan työväentalolla keskeytettiin Lapuan haastejuhlat -niminen tapahtuma ja riisuttiin punaiset paidat kommunistinuorten yltä. Väkijoukon mielestä mielenosoittajat harjoittivat Jumalan ja isänmaan pilkkaamista. 29. marraskuuta – Amiraali Richard E. Byrd lensi ensimmäisenä etelänavan yli. 1. joulukuuta – Vientirauha-järjestön entinen piiriasiamies Kustaa Tiitu ja Ilkka-lehden päätoimittaja Artturi Leinonen järjestivät Lapualla kansalaiskokouksen, johon osallistui noin 2 000 ihmistä. Kokouksessa vaadittiin kaikkien kommunististen järjestöjen ehdotonta ja lopullista kieltämistä. 2. joulukuuta – Ensimmäinen puhelinkioski otettiin käyttöön Lontoossa. 6. joulukuuta – Lapualla pidetyssä kansalaiskokouksessa muodostettu lähetystö saapui Helsinkiin ja saattoi hallituksen tietoon kokouksessa esitetyt ponnet. 11. joulukuuta – Neljä kommunisteja vastustanutta kansalaislähetystöä kävi presidentti Relanderin puheilla. 21. joulukuuta – Vaasan satamassa sai Munsmon ja Vaasan välillä liikennöinyt pieni vuorolaiva Villan jäissä liikkuessaan vuodon ja kaatui matkustajien rynnättyä laivan laidalta toiselle. 40 henkilöä joutui veden varaan ja kaksi laivan kajuuttaan jäänyttä menetti henkensä. Laiva kaatunut satamassa. 40 ihmistä veden varaan. Kaksi menetti henkensä. Uhkaava onnettomuus eilen aamulla Vaasan satamassa., Aamulehti, 22.12.1929, nro 349, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.12.2024 29. joulukuuta – ”Musta lauantai”: Apiassa Samoalla sattunut yhteenotto mielenosoittajien ja Uuden-Seelannin poliisin välillä.
Tuntematon päivämäärä
lokakuu – Hämeensilta vihittiin käyttöön Tampereella.
Lapuan liike muodostettiin. Suomen itsenäisyyspäivä säädettiin palkalliseksi vapaapäiväksi. Edwin Hubble osoitti galaksien liikkuvan poispäin (Hubblen laki). Imatrankoski padottiin.
Syntyneitä tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Cordelia Edvardson, saksalaissyntyinen ruotsalainen kirjailija ja toimittaja (k. 2012) 1. tammikuuta – Aulis Kallakorpi, suomalainen mäkihyppääjä (k. 2005) 1. tammikuuta – Fred Olsen, norjalainen laivanvarustaja 2. tammikuuta – Tellervo Koivisto, suomalainen ekonomi ja kansanedustaja, presidentti Mauno Koiviston leski 3. tammikuuta – Sergio Leone, italialainen elokuvaohjaaja (Hyvät, pahat ja rumat) (k. 1989) 3. tammikuuta – Gordon Moore, yhdysvaltalainen tietotekniikan kehittäjä ja liikemies, Intelin perustaja (k. 2023) 5. tammikuuta – Aulis Rytkönen, suomalainen jalkapalloilija (k. 2014) 7. tammikuuta – Ritva Haavikko, suomalainen kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija 7. tammikuuta – Kerstin Wibom, ruotsalainen näyttelijä 9. tammikuuta – Håkon Bleken, norjalainen kuvataiteilija (k. 2025) 9. tammikuuta – Veikko Savolainen, suomalainen sarjakuvapiirtäjä (k. 2016) 12. tammikuuta – Jaakko Hintikka, suomalainen professori ja filosofi (k. 2015) 15. tammikuuta – Martin Luther King, vuoden 1964 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti (k. 1968) 21. tammikuuta – Bibi Johns, ruotsalainen näyttelijä ja laulaja 23. tammikuuta – John Charles Polanyi, vuoden 1986 Nobelin kemianpalkinnon saanut kanadalainen kemisti 27. tammikuuta – Mohamed Al-Fayed, egyptiläis-brittiläinen liikemies (k. 2023)