Vuosi 1927 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista. Tapahtumia tammikuu–maaliskuu 7. tammikuuta – Ensimmäinen transatlanttinen puhelinsoitto New Yorkista Lontooseen. 7. tammikuuta – Yleisradiossa luettiin ensimmäinen jäätiedotus kello 13. 9. tammikuuta – Sotilasvallankaappaus murskattiin Lissabonissa. 17. tammikuuta − Eduskunta hyväksyi lain ja asetuksen radiolaitteista. 1. helmikuuta – Autoliiton edeltäjiin kuulunut Yleinen Autoliitto (YAL) perustettiin. 10. helmikuuta − Itävaltalaisen säveltäjän Ernst Křenekin jazzooppera Jonny spielt auf sai ensiesityksensä Leipzigin oopperassa. Kansallissosialistit paheksuivat oopperaa, koska sen päähenkilö oli mustaihoinen, ja yllyttivät yleisöä boikotoimaan sen esityksiä. 12. helmikuuta – Ensimmäiset brittijoukot saapuivat Shanghaihin. Miehitystä protestoitiin yleislakolla. 14. helmikuuta − Noin 600 ihmistä sai surmansa Jugoslavian eteläosassa sattuneessa maanjäristyksessä. 4. maaliskuuta – Suomen eduskunta hyväksyi ammattientarkastuslain. 10. maaliskuuta – Albaniassa käynnistettiin liikekannallepano Jugoslavian hyökkäyksen varalta. huhtikuu–kesäkuu 2. huhtikuuta – Helsingissä muurattiin eduskuntatalon peruskivi. 12. huhtikuuta – Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta muutti nimensä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeksi kuningaskunnaksi, koska Irlannin vapaavaltio ei enää ollut osa sitä. 12. huhtikuuta – Guomindangin joukot surmasivat kommunistityöläisiä Shanghaissa. 12. huhtikuuta − Sisäministeri Rieti Itkonen erosi saatuaan edellispäivänä epäluottamuslauseen merivartiolaitoksen hankinnoista. 14. huhtikuuta – Ensimmäinen sarjavalmisteinen Volvo-henkilöauto valmistui Göteborgissa. 19. huhtikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander sairastui vakavasti ja jätti presidentin tehtävät vetäytyen Naantalin Kultarantaan. 22. huhtikuuta – Suuri Mississippin tulva oli Yhdysvaltain historian suurin luonnonkatastrofi. 22. huhtikuuta – Japani ilmoitti, ettei se tulisi seuraamaan toimettomana sivusta kommunismin leviämistä Kiinassa. 27. huhtikuuta − SDP:n kansanedustaja Olavi Puro nimitettiin uudeksi sisäministeriksi. 9. toukokuuta – Australian parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran Canberrassa. 11. toukokuuta – Yhdysvaltain Academy of Motion Picture Arts and Sciences perustettiin. Se alkoi jakaa omaa nimeään kantavia elokuva-alan palkintoja (Oscar-palkinto). 16. toukokuuta – Pääministeri Väinö Tanner otti vastaan puolustusvoimain lippujuhlan paraatin presidentti Lauri Kristian Relanderin sijaisena, mikä herätti pahaa verta sekä poliittisessa oikeistossa että vasemmistossa. 18. toukokuuta – 45 ihmistä kuoli ja 58 loukkaantui Bathin koulusurmissa Yhdysvaltain Michiganissa. 20. toukokuuta – Saudi-Arabia itsenäistyi. 20. toukokuuta – Charles Lindbergh ylitti Atlantin lentokoneella välilaskuitta. 22. toukokuuta – 8,6 richterin maanjäristys surmasi 200 000 Kiinassa. 23. toukokuuta – Televisio esiteltiin ensimmäistä kertaa yleisölle. 24. toukokuuta – Yhdistynyt kuningaskunta katkaisi diplomaattisuhteet Neuvostoliittoon agitaation ja vakoilun vuoksi. 27. toukokuuta – Ford lopetti T-mallin valmistuksen. 28. toukokuuta – Aero Oy:n Junkers F 13 K-SALA:n ponttoonit takertuivat puhelinpylvääseen koneen laskeutuessa Tallinnaan ja kone tuhoutui. Koneen miehistö ja kolme matkustajaa loukkaantuivatHelsingin Sanomat 29. toukokuuta 1927. 3. kesäkuuta − Eduskunta hyväksyi ensimmäisen tekijänoikeuslain. 4. kesäkuuta – Jugoslavia katkaisi diplomaattisuhteet Albaniaan. 7. kesäkuuta – Valkoinen emigrantti Boris Kowerda murhasi Neuvostoliiton Puolan-lähettilään Pjotr Voikovin Varsovassa. 10. kesäkuuta – Vastauksena Voikovin murhaan Neuvostoliitto teloitti 20 henkilöä vastavallankumouksellisesta toiminnasta ja vakoilusta muun muassa Britannian hyväksi.Voikovin murha saa kaameita jälkiseurauksia Helsingin Sanomat 11.6.1927, s. 5. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 31.8.2024. 18. kesäkuuta − Saksassa avattiin Nürburgringin moottorirata. Ensimmäiset ajot voitti saksalainen Rudolf Caracciola Mercedes-Benzillä. 24. kesäkuuta – Suomen lipun päivää vietettiin ensimmäisen kerran. 29. kesäkuuta – Maan pohjoisimmassa osassa sattui täydellinen auringonpimennys.
heinäkuu–syyskuu
1. heinäkuuta – Suomen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. 10. heinäkuuta – Irlannin vapaavaltion varapresidentti Kevin O'Higgins murhattiin Dublinissa. 14. heinäkuuta – Marsalkka Józef Piłsudski sulki Puolan senaatin ja parlamentin ilmoittamatta syytä toimenpiteelle. 15. heinäkuuta – Yli 200 kuoli mellakoissa Wienissä. 20. heinäkuuta – Karjalan kannaksella Äyräpään Pölläkkälän kylässä 53 taloa tuhoutui tulipalossa ja 400 henkilöä joutui kodittomiksi. 1. elokuuta – Kiinan Kansan vapautusarmeija perustettiin kommunistisen puolueen sotilassiiveksi Nanchangin kansannousun aikana. 2. elokuuta − Yhdysvaltain presidentti Calvin Coolidge kieltäytyi asettumasta ehdokkaaksi seuraavissa vaaleissa. 18. elokuuta – Presidentti Relander palasi hoitamaan virkatehtäviään. 23. elokuuta – Italialaiset anarkistit Nicola Sacco ja Bartolomeo Vanzetti teloitettiin Bostonissa. Teloituksen seurauksena syttyi mellakoita Lontoossa, Pariisissa ja Saksassa. 9. syyskuuta – Eduskunnassa otettiin käyttöön koneelliset äänestyslaitteet. 15. syyskuuta – Suomi valittiin Kansainliiton neuvoston jäseneksi kolmivuotiskaudeksi 1927–1930. 21. syyskuuta – Marsalkka Józef Piłsudski antoi Puolan parlamentille luvan kokoontua uudelleen 30 päivän ajan. Parlamentti suljettiin jälleen 3. marraskuuta. 24. syyskuuta – Kansainliiton kokous hyväksyi Puolan esityksen hyökkäyssodan kieltämisestä.
lokakuu–joulukuu
1. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Iran solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen. 1. lokakuuta – Arkkitehti Alvar Aalto voitti Viipurin kaupunginkirjaston uuden talon suunnittelukilpailun. Aallon ehdotus poikkesi kuitenkin huomattavasti sittemmin toteutetusta versiosta. 6. lokakuuta – Ensimmäinen puhuttu äänielokuva Jazzlaulaja sai ensi-iltansa. Elokuvan pääroolissa oli Al Jolson. 15. lokakuuta – Lähi-idän ensimmäinen merkittävä öljykenttä Baba Gurgur löytyi Irakista Kirkukin eteläpuolelta. Baba Gurgur oli maailman suurin tunnettu öljykenttä siihen saakka kunnes Ghawarin öljykenttä löytyi vuonna 1948 Saudi-Arabiasta. 23. lokakuuta – 21 ihmistä sai surmansa elokuvateatteri Imatran tulipalossa Tampereella. 4. marraskuuta – William Shakespearen näytelmä Myrsky sai Suomen-ensiesityksensä Kansallisteatterissa. Näytelmän musiikin oli säveltänyt Jean Sibelius. 11. marraskuuta – Italia luopui parlamentarismista. 12. marraskuuta – Lev Trotski erotettiin NKP:sta syytettynä ”puoluetta vahingoittavasta käyttäytymisestä”. Josif Stalin jäi Neuvostoliiton kiistattomaksi johtajaksi. 16. marraskuuta – Aero Oy:n Junkers F 13 K-SALD katosi matkalla Tallinnasta Helsinkiin. Koneen miehistö ja kaksi matkustajaa menehtyivätHelsingin Sanomat 17. marraskuuta 1927. 25. marraskuuta – 76 maan hallitukset ja 65 yritystä solmivat kansainvälisen radioliikennesopimuksen. 2. joulukuuta − Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 15. edustajakokous hyväksyi ensimmäisen viisivuotissuunnitelman ja suunnitelman maatalouden kollektivisoinnista. NKP:sta erotettiin 76 Lev Trotskin kannattajaa. 9. joulukuuta – Pääministeri Väinö Tanner esitti hallituksensa eronpyynnön, koska eduskunta ei ollut hyväksynyt hallituksen esitystä tullien alentamisesta. 17. joulukuuta – Presidentti Relander myönsi eron Tannerin hallitukselle ja nimitti maataloushallituksen ylijohtajan Juho Sunilan johtaman maalaisliittolaisen vähemmistöhallituksen. 20. joulukuuta − Poikkeuksellinen pakkasaalto koetteli Pohjois-Eurooppaa. Etelä-Norjassa mitattiin 45 asteen pakkanen.
Syntyneitä
Paraska Plytka-Horytsvit, ukrainalainen taiteilija
tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Maurice Béjart, ranskalainen tanssija ja koreografi (k. 2007) 1. tammikuuta – Vernon Smith, vuoden 2002 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti 4. tammikuuta – Aito Mäkinen, suomalainen elokuvaohjaaja, -tuottaja ja -käsikirjoittaja (k. 2017) 7. tammikuuta – Lauri Kaarto, suomalainen kirjailija (k. 2000) 12. tammikuuta – Pertti Lindfors, suomalainen filosofi ja dosentti (k. 2007) 13. tammikuuta – Sydney Brenner, vuoden 2002 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut eteläafrikkalainen biologi (k. 2019) 15. tammikuuta – Aksel Erhardsen, tanskalainen näyttelijä (k. 2010) 17. tammikuuta – Nils Eklund, ruotsalainen näyttelijä (k. 2026) 17. tammikuuta – Eartha Mae Keith (”Eartha Kitt”), yhdysvaltalainen laulaja (k. 2008) 19. tammikuuta – Pentti Marttinen, suomalainen näyttelijä (k. 2008) 20. tammikuuta – Lars Granberg, ruotsalainen näyttelijä (k. 1985) 24. tammikuuta – Leo Jokela, suomalainen näyttelijä (k. 1975) 24. tammikuuta – Lauri Nevalainen, suomalainen soutaja (k. 2005) 24. tammikuuta – Lasse Pöysti, suomalainen näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja ja käsikirjoittaja (k. 2019) 24. tammikuuta – Erkki Verkkonen, suomalainen kirjailija (k. 2006) 25. tammikuuta – Antônio Carlos Jobim (”Tom Jobim”), brasilialainen säveltäjä, laulaja ja pianisti (k. 1994) 27. tammikuuta – Arvi Arjatsalo, suomalainen kirjailija (k. 1989) 30. tammikuuta – Olof Palme, Ruotsin pääministeri (k. 1986) 1. helmikuuta – Günter Guillaume, itäsaksalainen vakooja (k. 1995) 3. helmikuuta – Friedrich Karl Flick, saksalais-itävaltalainen yritysjohtaja ja miljardööri (k. 2006) 6. helmikuuta – Maire Rautakoski, suomalainen keilaaja (k. 2026) 7. helmikuuta – Juliette Gréco, ranskalainen chanson-laulaja ja näyttelijä (k. 2020) 8. helmikuuta – Pauli Kurikka, suomalainen opetusalan vaikuttaja, oopperalaulaja ja televisiojuontaja (k. 2015) 15. helmikuuta – Gottfrid Gräsbeck, suomalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja (k. 2010) 15. helmikuuta – Harvey Korman, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2008) 17. helmikuuta – Olavi Ritala, suomalainen viihdetaiteilija (k. 1997) 18. helmikuuta – Ulla Andréasson, ruotsalainen näyttelijä (k. 2016) 18. helmikuuta – John Warner, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko, senaattori ja Yhdysvaltain laivastoministeri 1972–1974 (k. 2021) 19. helmikuuta – Eva Gredal, tanskalainen poliitikko (k. 1995) 20. helmikuuta – Sidney Poitier, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (k. 2022) 20. helmikuuta – Irma Rosnell, suomalainen kansanedustaja (k. 2022) 21. helmikuuta – Hubert de Givenchy, ranskalainen muotisuunnittelija (k. 2018) 24. helmikuuta – Matti Viljanen, suomalainen harmonikkataiteilija (k. 1987) 27. helmikuuta – Aira Samulin, suomalainen tanssija, tanssinopettaja ja yrittäjä (k. 2023) 1. maaliskuuta – Harold George Belafonte (”Harry Belafonte”), yhdysvaltalainen muusikko, laulaja, näyttelijä ja ihmisoikeustaistelija (k. 2023) 5. maaliskuuta – Erkki Wiksten, suomalainen toimitussihteeri ja päätoimittaja (k. 1993) 6. maaliskuuta – Knut Drake, suomalainen rakennushistorioitsija (k. 2013) 6. maaliskuuta – Gabriel García Márquez, vuoden 1982 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kolumbialainen kirjailija (Sadan vuoden yksinäisyys) (k. 2014) 6. maaliskuuta – Per-Henrik Nyman, suomalainen televisioesiintyjä ja Porvoon kaupunginjohtaja (k. 2015) 9. maaliskuuta – Pentti H. Tikkanen, suomalainen majuri, erä- ja sotakirjailija (k. 2006) 16. maaliskuuta – Vladimir Komarov, neuvostoliittolainen kosmonautti (k. 1967) 21. maaliskuuta – Halton Arp, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja astrofyysikko (k. 2013) 21. maaliskuuta – Hans-Dietrich Genscher, saksalainen poliitikko (k. 2016) 22. maaliskuuta – Risto Tainio, suomalainen maaherra (k. 2005) 23. maaliskuuta – Matti Hakala, suomalainen tietosanakirjojen päätoimittaja (k. 2012) 29. maaliskuuta – Bjørge Lillelien, norjalainen urheiluselostaja (k. 1987) 29. maaliskuuta – John R. Vane, vuoden 1982 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biokemisti (k. 2004) 31. maaliskuuta – César Chávez, yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti (k. 1993) 31. maaliskuuta – Knut Frydenlund, norjalainen poliitikko (k. 1987) 31. maaliskuuta – Eduardo Martínez Somalo, espanjalainen kardinaali (k. 2021)
huhtikuu–kesäkuu