1919

Vuosi 1919 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta. Tapahtumia tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Uusi Suometar ja Uusi Päivä -lehdet sulautuivat kokoomuslaiseen lehtiyritykseen, joka alkoi julkaista Uutta Suomea ja Iltalehteä. 1. tammikuuta – Keikyä erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Huittisten kunnasta. 4. tammikuuta – Suomessa annettiin painovapauslaki ja yhdistyslaki. 4. tammikuuta – Neuvosto-Venäjän puna-armeija ja latvialaiset kiväärimiehet valtasivat Riian. Latvian bolševikkihallitus johtajanaan Pēteris Stučka siirtyi Riikaan. 5. tammikuuta – Saksassa puhkesi spartakistikapina, kommunistinen vallankumousyritys. Aseistuneet työläiset valtasivat Berliinin lehtikorttelin. Hallitus julisti sotatilan. Münchenissä perustettiin Saksan työväenpuolue. 15. tammikuuta – Åbo Akademi aloitti toimintansa. 16. tammikuuta – Yhdysvalloissa annettiin perustuslain 18. lisäys alkoholijuomien kieltolaista. 17. tammikuuta – Maalaisliitto esitti Santeri Alkion johdolla hallitukselle välikysymyksen venäläisten pakolaisten oleskelusta Suomessa. Hallitus sai luottamuslauseen äänin 64–27. 18. tammikuuta – Versailles’n rauhankokous alkoi Pariisissa. 19. tammikuuta – Suomen Kansallisooppera aloitti toimintansa entisen Aleksanterin teatterin tiloissa Helsingin Bulevardilla. Avajaisnäytäntönä oli Giuseppe Verdin ooppera Aida. 21. tammikuuta – Sinn Féinin johtama Irlannin kansalliskokous julisti Irlannin riippumattomaksi tasavallaksi. 25. tammikuuta – Ympärysvallat perustivat Kansainliiton presidentti Woodrow Wilsonin ehdotuksen mukaan. 25. tammikuuta – Kadettikoulu aloitti toimintansa. 26. tammikuuta – Suomessa perustettiin Työväen Urheiluliitto (TUL). 28. tammikuuta – Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta perustettiin. 3. helmikuuta – Puna-armeija eteni Ukrainaan. Kiovassa muodostettiin Ukrainan neuvostohallitus. 8. helmikuuta – Vasikkasaaren räjähdys : Helsingin edustalla Suomenlinnan ja Santahaminan välissä sijaitsevalla Vasikkasaarella räjähti ammusvarasto tuhoten saaren rakennukset ja saarella sijainneet suuret öljysäiliöt. 11. helmikuuta – Saksan kansalliskokous valitsi Friedrich Ebertin presidentiksi. 14. helmikuuta – Puolan–Venäjän sota alkoi. 14. helmikuuta – Eduskunta sääti asetuksen suojeluskuntalaitoksesta. 15. helmikuuta – 24. helmikuuta – Suomen talvikisat pidettiin Helsingissä. 23. helmikuuta – Itsenäisen Suomen ensimmäinen maaottelu kaikki urheilulajit huomioon ottaen pidettiin Suomen talvikisojen yhteydessä : jääpallo-ottelu Suomi–Ruotsi 4–1 käytiin Töölön pallokentällä. 1. maaliskuuta – Maaliskuun 1. päivän liike Koreassa Japanin siirtomaavaltaa vastaan. 1. ja 3. maaliskuuta – Eduskuntavaalit Suomessa. SDP sai jälleen 80 paikkaa ja Maalaisliitto vahvistui 42 paikkaan. 4. maaliskuuta – Komintern perustettiin Moskovassa. 5. maaliskuuta – Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin uusi rautatieasema vihittiin käyttöön. 8. maaliskuuta – Tornion ja Haaparannan välinen rataosa valmistui. 15. maaliskuuta – Patentti- ja rekisterihallitukseen perustettiin yhdistysrekisteri. Ensimmäinen rekisteröity yhdistys oli Helsingin Kristillinen taideseura. 15. maaliskuuta – Sosiaalidemokraatti Karl Renner valittiin Itävallan kansleriksi. 21. maaliskuuta – Béla Kun perusti Unkariin kommunistisen hallituksen. 21. maaliskuuta – Sisäministeriön alaisuuteen perustettiin Suomen rajavartiolaitos Suomen itärajalle. 21. maaliskuuta – Määräykset venäjän kielen käytöstä tuomioistuimissa ja muissa virastoissa kumottiin. 23. maaliskuuta – Benito Mussolini perusti Fasci Italiani di Combattimento -fasistipuolueen Italiassa. 28. maaliskuuta – Suomessa peruna vapautettiin säännöstelystä. 30. maaliskuuta – Pietarin retki : suomalaiset aktivistit järjestivät pommi-iskuja ja tulipaloja Pietarissa. 31. maaliskuuta – Yleislakko ja kapinointia Ruhrin alueella.

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Eduskunta kokoontui täysilukuisena ensimmäisen kerran sisällissodan jälkeen. 3. huhtikuuta – Itävallan kansalliskokous päätti ottaa Habsburgin suvun omaisuuden valtion omistukseen. 6. huhtikuuta – München julistettiin neuvostotasavallaksi. Vallankumous murskattiin 3. toukokuuta mennessä. 13. huhtikuuta – Britit ja gurkhat surmasivat 389 intialaista Amritsarin verilöylyssä. 14. huhtikuuta – Itävallan keisari Kaarle I lähti maanpakoon Sveitsiin. 15. huhtikuuta – Hallitus teki päätöksen Suomenlinnaan kuuluvien Kustaanmiekan ja Susisaaren säilyttämisestä historiallisina muistomerkkeinä. 17. huhtikuuta – Ranskan kansalliskokous sääti kahdeksan tunnin työpäivän. 19. huhtikuuta – Mustallamerellä Venäjän valkoisten tueksi operoineessa Ranskan laivastossa syttyi kapina Krimin laivastoasemilla ja taistelulaivoilla France ja Jean Bart. 21. huhtikuuta – Suomalaisten aktivistien Aunuksen retkikunta ylitti Suomen itärajan ja valtasi Rajakonnun kylän Laatokan koillisrannalla. 22. huhtikuuta – Ruotsi jätti Pariisin rauhankonferenssille vaatimuksen Ahvenanmaalla järjestettävästä kansanäänestyksestä alueen emämaasta. 25. huhtikuuta – Saksalainen arkkitehti Walter Gropius perusti Bauhaus-taideoppilaitoksen Weimariin. 1. toukokuuta – Väkivaltaisia mielenosoituksia Ranskassa ja Yhdysvalloissa. 4. toukokuuta – Toukokuun neljännen päivän liike Kiinassa ulkomaista kolonialismia vastaan. 6. toukokuuta – Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Suomen itsenäisyyden. 7. toukokuuta – Yhdysvallat tunnusti Suomen itsenäisyyden. Venäjän valkoiset protestoivat Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltain päätöksiä. 8.–31. toukokuuta – Yhdysvaltain laivaston Curtiss NC-4 -lentovene teki ensimmäisen Atlantin ylilennon Newfoundlandin ja Azorien kautta Portugaliin ja sieltä Englantiin. 23 päivää kestäneen lennon aikana kone teki kuusi välilaskua pysähdystaukoineen. 10. toukokuuta – Halikon Vessilän kylässä tapahtui kello 23:n aikaan suuri maanvyörymä jonka vaikutuksesta Halikonjoen pohja kohosi ylös muodostaen korkean harjanteen ja jokea ympäröineet pellot vajosivat laajalta alueelta paikoin jopa viisi metriä alas.Suomen Kuvalehti, 07.06.1919, nro 23, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 12. toukokuuta – Saksan kansalliskokous hylkäsi voittajavaltioiden sanelemat Pariisin rauhanehdot. 12. toukokuuta – Reposaaren sahan rakennuksia ja osa lautatarhaa paloi laiturissa olleessa proomussa syttyneen tulipalon levittyä sahan lautatarhaan. Sahan konttori, virkailijoiden rakennukset ja kolme suurta kaksikerroksista työväenasuntoa tuhoutui palossa, mutta itse saharakennus säästyi. Puutavaraa paloi noin kolmasosa eli 20 000 standarttia. Vahingot olivat yhteensä noin 15 miljoonaa markkaa. 17. toukokuuta – Amiraali Aleksandr Koltšakin valkoiset joukot valtasivat Samaran Volgan rannalla. 17.–18. toukokuuta – Suomalaisten hallussa ollut Inon linnoitus ja venäläinen Krasnaja Gorkan linnoitus tulittivat toisiaan Suomenlahden yli. Suomen apulaisulkoministeri Leo Ehrnrooth lähetti Neuvosto-Venäjän hallitukselle asiasta tiukkasanaisen nootin. 21. toukokuuta – Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi naisten äänioikeuden. 21. toukokuuta – Tulivuori Kelud purkautui Jaavalla. 22. toukokuuta – Kenraali, kreivi Rüdiger von der Goltzin johtamat saksalaisjoukot valloittivat Riian bolševikeilta. Neuvosto-Latvian hallitus poistui Riiasta. 23. toukokuuta – Japani tunnusti Suomen. 27. toukokuuta – Jalkapallojoukkue Kuopion Elo perustettiin. 29. toukokuuta – Arthur Eddington vahvisti havainnoillaan Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian auringonpimennyksen aikana. 31. toukokuuta – Helsingin yliopisto järjesti itsenäisen Suomen ensimmäisen promootion, jossa yleisenä seppeleensitojattarena oli kenraali Gustaf Mannerheimin tytär Sophie Mannerheim. 1. kesäkuuta – Alkoholijuomien kieltolaki astui voimaan Suomessa (kumottiin 9. helmikuuta 1932). 2. kesäkuuta – Kontra-amiraali sir Walter Cowanin komentama englantilainen laivasto-osasto saapui Koivistolle. Osaston tehtävänä oli estää neuvostolaivaston poistuminen Suomenlahdelle Kronstadtista ja tukea virolaisten taistelua bolševikkeja vastaan. 3. kesäkuuta – Saksalaiset aloittivat sodan virolaisia ja latvialaisia vastaan Latviassa. Landeswehrin sota käynnistyi. 7. kesäkuuta – Apulaisulkoministeri Leo Ehrnrooth lähetti Neuvosto-Venäjän ulkoministerille Georgi Tšitšerinille jyrkkäsanaisen nootin, jossa hän esitti vastalauseen jatkuvista rajavälikohtauksista. Ehrnrooth uhkasi, että "suomalaisten kärsivällisyys saattaa loppua" ja että Suomen hallitus "katsoo olevansa oikeutettu ilman edelläkäypää ilmoitusta ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin Venäjän neuvostohallituksen saattamiseksi järkiinsä". 13. kesäkuuta – 17. kesäkuuta – Krasnaja Gorkan linnoitus nousi kapinaan neuvostovaltaa vastaan, mutta puna-armeija valtasi linnoituksen takaisin vastahyökkäyksellään. 14. kesäkuuta – Ison-Britannian ilmavoimien upseerit John Alcock ja Arthur Brown lensivät ensimmäisinä Pohjois-Atlantin yli Kanadan St. John'sista Newfoundlandista Irlantiin Clifdeniin. Daily Mail -lehti oli luvannut lennosta 10 000 punnan palkkion. Kuningas aateloi sankarit. Lento tehtiin kaksitasoisella Vickers Vimy -koneella, ja se kesti 16 tuntia. 18. kesäkuuta – Brittiläisen luutnantti Augustus Agarin CMB 4 -moottoritorpedovene upotti risteilijä Olegin Krasnaja Gorkan linnoituksen edustalla. 19. kesäkuuta – Suomen valtionhoitaja kenraali Mannerheim armahti valtiorikoksiin syyllistyneitä, muun muassa 12 entistä kansanedustajaa. 20. kesäkuuta – Saksan valtakunnankansleri Philipp Scheidemann erosi, koska ei halunnut allekirjoittaa Versailles’n rauhansopimusta. Häntä seurasi tehtävässä Gustav Bauer. Saksan kansalliskokous hyväksyi rauhansopimuksen viimein 22. kesäkuuta, ja Saksan valtuuskunta allekirjoitti sen 28. päivä. 21. kesäkuuta – Amiraali Ludwig von Reuter määräsi Saksan keisarikunnan keisarillisen laivaston (Kaiserliche Marine) alukset upotettaviksi Scapa Flow'ssa estääkseen niiden jäämisen brittien käsiin. 52 alusta upotettiin. Operaatiossa kuolleet yhdeksän merimiestä olivat ensimmäisen maailmansodan viimeiset uhrit. 23. kesäkuuta – Baltian Landeswehr koki tappion virolaisille ja latvialaisille Pohjois-Latviassa Cēsisissä ( ja ) Landeswehrin sodassa. Virolaiset viettävät voiton ajankohtaa Voitonpyhänä. 26. kesäkuuta – Vitelen katastrofi : 600 laivoilla kuljetettua Pietarin punaupseerikoulun suomalaista oppilasta teki Eino Rahjan johdolla maihinnousun Aunuksen retkikunnan selustaan Vitelessä Laatokan rannalla vallaten retkikunnan ase- ja elintarvikevarastot, sekä katkaisten retkikunnan huoltoreitin. Gunnar von Hertzenin eteläinen 1. rykmentti joutui vetäytymään tappioita kärsien Salmiin Suomen puolelle. Jääkärimajuri Paavo Talvelan johtama retkikunnan pohjoisempana Petroskoin suunnalla taistellut 2. rykmentti joutui myös vetäytymään takaisin Suomeen syyskuuhun mennessä. 27. kesäkuuta – Italia tunnusti Suomen itsenäisyyden. 28. kesäkuuta – Ensimmäisen maailmansodan voittajavaltojen ja Saksan välinen Versailles’n rauhansopimus allekirjoitettiin.

heinäkuu–syyskuu

4. heinäkuuta – Jack Dempsey voitti nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestaruuden Toledossa. 13. heinäkuuta – Viipurissa kaksi sotilasta ja neljä siviiliä kuoli miinakomppanian sotilaiden kuljettaman miinakuorman räjähdettyä Pietarinkadulla. Tuhoisa miinaräjähdys Viipurissa, Aamulehti 15.07.1919, nro 158, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 17. heinäkuuta – Valtionhoitaja, kenraali C. G. E. Mannerheim vahvisti Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon. Samalla kumottiin vanha vuoden 1772 hallitusmuoto ja vuoden 1789 Yhdistys- ja vakuuskirja sekä kaikki muiden lakien ja asetusten säännökset, jotka olivat ristiriidassa uuden hallitusmuodon kanssa. 20. heinäkuuta – Lentotukialus HMS Vindictive ja Britannian kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n lentolaivue saapuivat Koivistolle vahvistamaan siellä ollutta englantilaista laivasto-osastoa.