Tapahtumia thumb|Montenegro julistettiin kuningaskunnaksi 28. elokuuta 1910. Edustalla kuningas Nikola I.
15. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan vaalit pidettiin ylähuoneen hylättyä David Lloyd Georgen vuoden 1909 budjetin. Liberaalipuolueen asema heikkeni. 1. helmikuuta – Suomen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. 7. helmikuuta – Belgia, Iso-Britannia ja Saksa vahvistivat Belgian Kongon, Saksan Itä-Afrikan ja Brittiläisen Ugandan väliset rajat. 20. helmikuuta – Boutros Ghali, ensimmäinen egyptiläissyntyinen Egyptin pääministeri murhattiin. 26. helmikuuta - Koiviston joukkomurha 1910: inkeriläinen kauppiaan renki Feodor Mihailov teki Koivistolla ryöstömurhan, jossa viisi ihmistä sai surmansa. 28. helmikuuta – Suomen ensimmäinen virallinen autokilpailu järjestettiin Viipurissa Papulanlahden jäällä. Pienten autojen sarjan voitti Sergei Nikolajeff Adler-autolla ja isojen autojen sarjan Nikolai Garoff Stoewer-autolla. Kilpailumatka oli noin 10 kilometriä.Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 120. Jyväskylä: Gummerus, 1987. 5. maaliskuuta – Helsingissä avattiin Akseli Gallen-Kallelan Afrikka-aiheisten maalausten näyttely.Vuosisatamme Kronikka, s. 121. 10. maaliskuuta – Kiinassa Shang-dynastian ajoilta asti sallitusta orjuudesta tehtiin laitonta. 18. maaliskuuta – Mary Shelleyn Frankenstein sai ensi-iltansa elokuvana. Elokuvaa pidetään kaikkien aikojen ensimmäisenä kauhuelokuvana. Hirviötä esitti Charles Ogle. 19. maaliskuuta – Suomen kirjastoseura perustettiin. 27. maaliskuuta – Toinen sortokausi: keisari Nikolai II antoi manifestin, jonka nojalla Suomi asetettiin Venäjän lainsäädäntöjärjestyksen alaiseksi. 21. huhtikuuta – Selim Palmgrenin kuusikuvaelmainen ooppera Daniel Hjort sai ensiesityksensä Turussa. Oopperan libretto perustui Josef Julius Wecksellin samannimiseen murhenäytelmään.Vuosisatamme Kronikka, s. 124. 27. huhtikuuta – Belgian parlamentti hylkäsi sosialistien esityksen yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta äänin 72–58. 6. toukokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö V nousi valtaistuimelle isänsä Edvard VII:n kuoleman jälkeen. 18. toukokuuta – Maa kulki Halleyn komeetan pyrstön läpi. 26. toukokuuta – Eduskunta lähetti keisari Nikolai II:lle anomuksen Suomen perustuslakien pysyttämiseksi voimassa. 31. toukokuuta – Etelä-Afrikan unioni muodostettiin yhdistämällä Kapmaa ja Natal sekä buurisodan hävinneet Etelä-Afrikan tasavalta (Zuid-Afrikaansche Republiek) ja Oranjen vapaavaltio (Oranje Vrystaat). 10. kesäkuuta – Toinen sortokausi: Venäjän duuma hyväksyi yleisvaltakunnallisen lainsäädännön ulottamisen Suomeen. Kiihkovenäläinen poliitikko Vladimir Puriškevitš huudahti istunnossa: ”Finis Finlandiae!” (”Suomen loppu!”) 13. kesäkuuta – Ilmailun uranuurtaja Oskar Erbslöhin ensimmäisen ilmalaivan lento. 25. kesäkuuta – Igor Stravinskyn Tulilintu esitettiin ensi kerran Pariisin oopperassa. Tuolloin vielä 28-vuotias säveltäjä kutsuttiin useita kertoja näyttämölle.http://www.emol.com/noticias/magazine/detalle/detallenoticias.asp?idnoticia=420648 2. heinäkuuta – Mielenosoituksia Ranskassa julkisia teloituksia vastaan. 4. heinäkuuta – Mustan nyrkkeilijä Jack Johnsonin voitto James J. Jeffriesista raskaansarjan ottelussa johti rotumellakoihin Yhdysvalloissa. 12. heinäkuuta – Meteoriitti putosi Mikkelin seudulle 20. elokuuta – Yhdysvaltain luoteisosassa syttyi maan historian laajimmalle levinnyt metsäpalo. 29. elokuuta – Korean Joseon-dynastian viimeinen keisari Sunjong luopuu vallasta ja maa liitetään Japaniin. 1. syyskuuta – Vatikaani määräsi kaikkien vihittävien pappien vannovan pappisvalan yhteydessä valan modernismia vastaan. 11. syyskuuta – Toimen Pojat – Unga Fribyggare -partiolippukunta perustettiin. 11. syyskuuta – Joensuun ja Lieksan välinen rataosa avattiin liikenteelle. 5. lokakuuta – Portugalin vallankumous: Portugalista tuli tasavalta, kuningas Emanuel II pakeni Isoon-Britanniaan. 7. lokakuuta – Toinen sortokausi: keisari Nikolai II hajotti Suomen eduskunnan sen jälkeen, kun puhemies P. E. Svinhufvud oli ilmoittanut 23. syyskuuta, että ”Suomen eduskunta ei voi, maan perustuslakeja rikkomatta, ryhtyä valtiopäiväkutsussa annettujen tehtävien täyttämiseen”. 17. marraskuuta – Oskar Merikannon viisinäytöksinen ooppera Elinan surma sai ensiesityksensä Helsingissä. Oopperan libreton oli kirjoittanut Jalmari Finne Gustaf von Numersin samannimisen näytelmän pohjalta.Vuosisatamme Kronikka, s. 130. 20. marraskuuta – Meksikon vallankumous: Francisco I. Madero julisti itsensä presidentiksi ja vaati syrjäyttämään hallituksen. 23. marraskuuta – Viimeinen teloitus Ruotsissa giljotiinilla (teloitettiin murhaaja Alfred Ander).
tuntematon päivämäärä
tammikuu – Kreikan armeija pakotti parlamentin ja kuninkaan muuttamaan perustuslakia. huhtikuu – Osmanien armeija kukisti Albanian kapinan. lokakuu – Professori Robert Williams Wood julkaisi ensimmäiset infrapunakuvat.
Suomalainen ooppera aloitti toimintansa Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Ohjelmana oli Leoncavallon Pajazzo ja Massenet’n Navarralainen. Orkesteria johti Oskar Merikanto.
Tehtiin ensimmäinen maatalouslaskenta.
Syntyneitä Tammikuu–maaliskuu 4. tammikuuta – Leo Tujunen, suomalainen lehtimies, Suomen Kuvalehden päätoimittaja (k. 1988) 5. tammikuuta – Hannu Leminen, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 1997) 8. tammikuuta – Galina Ulanova, venäläinen balettitanssija (k. 1998) 9. tammikuuta – Michel Aflaq, syyrialainen filosofi, sosiologi ja nationalisti (k. 1989) 12. tammikuuta – Luise Rainer, saksalainen näyttelijätär (k. 2014) 16. tammikuuta – Kaarlo Hiltunen, suomalainen koreografi ja näyttelijä (k. 2006) 18. tammikuuta – B. V. Bowden, brittiläinen tieteilijä, tietokonepioneeri, pedagogi ja ministeri (k. 1989) 21. tammikuuta – Albert Rosellini, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 2011) 22. tammikuuta – Petter Mørch Koren, norjalainen poliitikko (k. 2004) 25. tammikuuta – Viljo Revell, suomalainen arkkitehti (Toronton kaupungintalo) (k. 1964) 28. tammikuuta – Göran Widmark, ruotsalainen pappi ja virsirunoilija (k. 1982) 30. tammikuuta – Victor Gram, tanskalainen poliitikko (k. 1969) 31. tammikuuta – Castro Soromenho, angolalainen kirjailija (k. 1968) 3. helmikuuta – Aulis Oja, suomalainen historiantutkija (k. 1976) 8. helmikuuta – Stig Järrel, ruotsalainen näyttelijä (k. 1998) 9. helmikuuta – Rønnaug Alten, norjalainen näyttelijä (k. 2001) 9. helmikuuta – Eero Böök, suomalainen shakkimestari (k. 1990) 9. helmikuuta – Jacques Monod, vuoden 1965 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen biokemisti (k. 1976) 10. helmikuuta – Maria Cebotari, romanialainen sopraano (k. 1949) 10. helmikuuta – Georges Pire (”Dominique Pire”), vuoden 1958 Nobelin rauhanpalkinnon saanut belgialainen dominikaanimunkki (k. 1969) 12. helmikuuta – Gunnar Höckert, suomalainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja) (k. 1940) 13. helmikuuta – William Shockley, vuoden 1956 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1989) 14. helmikuuta – Leif Juster, norjalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1995) 15. helmikuuta – Irena Sendler, puolalainen sosiaalityöntekijä, toisen maailmansodan aikainen juutalaislasten pelastaja (k. 2008) 16. helmikuuta – Börje Larsson, ruotsalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja laulujen sanoittaja (k. 1982) 17. helmikuuta – Arthur Hunnicutt, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1979) 17. helmikuuta – Marc Lawrence, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2005) 19. helmikuuta – Dorothy Janis, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010) 20. helmikuuta – Truvor Svento, suomalainen säveltäjä (k. 1939) 21. helmikuuta – Douglas Bader, englantilainen sotilaslentäjä (k. 1982) 25. helmikuuta – Erling Dinesen, tanskalainen poliitikko (k. 1986) 27. helmikuuta – Maija Savutie, suomalainen teatterikriitikko (k. 1988) 1. maaliskuuta – Archer John Porter Martin, vuoden 1952 Nobelin kemianpalkinnon saanut englantilainen kemisti (k. 2002) 1. maaliskuuta – David Niven, englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Maailman ympäri 80 päivässä) (k. 1983) 2. maaliskuuta – Martti Ruutu, suomalainen historiantutkija, koulutuspoliitikko, musiikkimies ja rehtori (k. 2005) 5. maaliskuuta – Momofuku Ando, taiwanilais-japanilainen liikemies (k. 2007) 6. maaliskuuta – Ejler Bille, tanskalainen taiteilija (k. 2004) 6. maaliskuuta – Jussi Harju, suomalainen näyttelijä (k. 1961) 8. maaliskuuta – Gabriel París Gordillo, Kolumbian presidentti 1957–1968 (k. 2008) 9. maaliskuuta – Samuel Barber, yhdysvaltalainen säveltäjä (Adagio jousille) (k. 1981) 14. maaliskuuta – Torvald Gahlin, ruotsalainen pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija (k. 2006) 20. maaliskuuta – Mauno Laisaari, suomalainen juristi ja eduskunnan oikeusasiamies (k. 1994) 23. maaliskuuta – Akira Kurosawa, japanilainen elokuvaohjaaja (Seitsemän samuraita) (k. 1998) 23. maaliskuuta – Unto Salminen, suomalainen näyttelijä (k. 1972) 28. maaliskuuta – Ingrid, ruotsalainen prinsessa ja Tanskan kuningatar, kuningas Fredrik IX:n puoliso (k. 2000)
Huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta – Harry Carney, yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti ja klarinetisti (k. 1974) 2. huhtikuuta – Chico Xavier, brasilialainen meedio (k. 2002) 4. huhtikuuta – Harry Bergström, suomalainen viihdesäveltäjä, -pianisti ja kapellimestari (k. 1989) 4. huhtikuuta – Barthélemy Boganda, keskiafrikkalainen katolinen pappi ja poliitikko (k. 1959) 4. huhtikuuta – Juri German, venäläinen kirjailija (k. 1967) 5. huhtikuuta – Sven Andersson, ruotsalainen poliitikko (k. 1987) 6. huhtikuuta – Gudrun Brost, ruotsalainen näyttelijä (k. 1993) 8. huhtikuuta – Hans Larsen-Bjerre, tanskalainen poliitikko (k. 1999) 10. huhtikuuta – Vilho Siivola, suomalainen teatterimies (k. 1984) 11. huhtikuuta – António de Spínola, Portugalin presidentti (1974) (k. 1996) 15. huhtikuuta – Miguel Najdorf, puolalais-argentiinalainen shakin suurmestari (k. 1997) 16. huhtikuuta – Jens Haugland, norjalainen poliitikko (k. 1991) 18. huhtikuuta – Rudolf Lange, saksalainen SD:n ja Sicherheitspolizein päällikkö (k. 1945) 2. toukokuuta – Gerhard Oestreich, saksalainen historioitsija (k. 1978) 7. toukokuuta – Arne Geijer, ruotsalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (k. 1979) 8. toukokuuta – Mary Lou Williams, yhdysvaltalainen jazzpianisti (k. 1981) 9. toukokuuta – Martta Vilenius, suomalainen kirjailija (k. 1999) 12. toukokuuta – Dorothy Crowfoot Hodgkin, vuoden 1964 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen biokemisti (k. 1994) 12. toukokuuta – Giulietta Simionato, italialainen mezzosopraano (k. 2010) 19. toukokuuta – Aarne Ervi, suomalainen arkkitehti (Porthania) (k. 1977) 19. toukokuuta – Helge Hagerman, ruotsalainen näyttelijä (k. 1995) 19. toukokuuta – Kajsa Krook, suomalainen kirjallisuuden kääntäjä (k. 1977) 23. toukokuuta – Scatman Crothers, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja, muusikko ja tanssija (k. 1986) 24. toukokuuta – Nils-Eric Fougstedt, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 1961) 24. toukokuuta – Akseli Rodén, suomalainen SDP:n kansanedustaja ja sosiaalineuvos (k. 1998) 28. toukokuuta – Leonid Leontinevitsh Schavikin (”Laatokan piispa Markus”), Valamon luostarin munkki ja Yhdysvalloissa toiminut ortodoksinen piispa (k. 1989) 2. kesäkuuta – Per Hurum, norjalainen kuvanveistäjä (k. 1989) 3. kesäkuuta – Paulette Goddard, juutalainen näyttelijä (k. 1990) 5. kesäkuuta – Arvid Broms, suomalainen taidemaalari (k. 1968) 10. kesäkuuta – Chester Arthur Burnett (”Howlin' Wolf”), yhdysvaltalainen blueslaulaja ja lauluntekijä (k. 1976) 11. kesäkuuta – Jacques-Yves Cousteau, ranskalainen Oscar-palkittu tutkimusmatkailija, keksijä ja tieteilijä (Meren salaisuudet) (k. 1997) 13. kesäkuuta – Erkki Klemola, suomalainen ylilääkäri ja professori (k. 2006) 14. kesäkuuta – Jean Leduc, ranskalainen pianisti ja urkuri (k. 2008) 14. kesäkuuta – Jutta Rüdiger, saksalainen psykologi, Bund Deutscher Mädelin johtaja (k. 2001) 15. kesäkuuta – Viljo Niskanen, suomalainen juristi ja tekniikan lisensiaatti, Maanmittaushallituksen pääjohtaja 1960–1972 (k. 1986)