Vuosi 1904 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista. Tapahtumia
Tammikuu–kesäkuu 2. tammikuuta – Hererot kapinoivat Saksan Lounais-Afrikassa. Myös pääkaupunki Windhoek oli vakavassa vaarassa. Tammikuun 18. päivän parlamenttikeskustelun jälkeen alettiin välittömästi valmistella 500 miehen, kuuden konekiväärin ja kuuden konetykin lähettämistä alueelle. 7. tammikuuta – Hätäsignaali CQD otettiin käyttöön. Se korvattiin kahden vuoden kuluttua SOS-hätäsignaalilla. 13. tammikuuta – Japani vaati Venäjältä myönnytyksiä Mantšuriassa. Ulkoministeri Vladimir Lamsdorff vastasi, ettei Venäjä neuvottele asiasta, ja alue koskee vain Venäjää ja Kiinaa. 17. tammikuuta – Anton Tšehovin Kirsikkapuisto sai ensiesityksensä Moskovassa. 7. helmikuuta – Yhdysvaltalainen Baltimoren kaupunki paloi maan tasalle. 8. helmikuuta – Venäjän–Japanin sota alkoi, kun japanilaiset torpedoveneet hyökkäsivät Venäjän Tyynenmeren laivastoa vastaan Port Arthurissa. 8. helmikuuta – Säveltäjä Jean Sibelius johti viulukonserttonsa ensimmäisen version kantaesityksen Helsingissä. Viulusolistina oli Viktor Nováček. 9. helmikuuta – Japanilaiset ottivat Korean hallinnon käsiinsä. 9. helmikuuta – Venäjä julisti sodan Japanille. 10. helmikuuta – Japanin virallinen sodanjulistus Venäjälle. 18. helmikuuta – Keisari Nikolai II määräsi, että ortodoksiset hiippakunnat saivat pitää lastenkouluja Suomessa. 21. helmikuuta – Venäjän sotaministeri Aleksei Kuropatkin nimitettiin Mantšurian maa-armeijan ylipäälliköksi. 3. maaliskuuta – Springfieldissa Ohiossa mellakoitiin värillisiä vastaan. 5. maaliskuuta – Pariisissa kassaatio-oikeus määräsi Alfred Dreyfusin tapauksen tutkittavaksi uudelleen. 22. maaliskuuta – Yhdysvaltalainen sanomalehti Daily Illustrated Mirror julkaisi ensimmäisen kerran värivalokuvan sanomalehden etusivulla. 22. maaliskuuta – Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan, SOK, perustettiin osuuskauppojen yleisessä kokouksessa Tampereella.
1. huhtikuuta – Ranska poisti krusifiksit ja uskonnolliset kuvat oikeussaleista tavoitteenaan kirkon ja valtion ero. 8. huhtikuuta – Britannia ja Ranska jakoivat Pohjois-Afrikan entente cordiale -julistuksella. 13. huhtikuuta – Panssarilaiva Petropavlosk ajoi miinaan lähdettyään Port Arthurin satamasta. Amiraali Stepan Makarov ja 500 merimiestä saivat surmansa. 1. toukokuuta – Japanin joukot ylittivät Jalujoen Koreassa. 5. toukokuuta – Ranskan presidentti Émile Loubet vieraili Roomassa kuningas Viktor Emanuel III:n luona. Paavi Pius X:n protesti johti Ranskan ja pyhän istuimen väliseen konfliktiin. 10. toukokuuta – Tampereella perustettiin Tampereen teatteri työväenteatterin kilpailijaksi. TT:n avajaisnäytelmänä 8. syyskuuta oli Aleksis Kiven Kullervo pääosassa Kaarlo Halme. 28. toukokuuta – Japanin joukot sulkivat Port Arthurin saarron myös maalta. 3. kesäkuuta – Saksan ulkoministeriön Friedrich von Holstein tuomitsi Marokon tilanteen. Hänen mukaansa Ranska pyrki anastamaan Marokon. 14. kesäkuuta – Venäjän hyökkäys Port Arthurin saarron murtamiseksi epäonnistui. 16. kesäkuuta – James Joycen romaanin Odysseus tapahtumapäivä, ”Bloomsday”. 16. kesäkuuta – Apukamreeri Eugen Schauman ampui Helsingissä Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Jean Sibelius vietiin putkaan ”perusteettomasta riemusta” Bobrikovin attentaattia seuranneena yönä. 24. kesäkuuta – Venäjän laivasto yritti murtautua ulos Port Arthurista, mutta joutui palaamaan takaisin satamaan menetettyään yhden aluksen. 28. kesäkuuta – Norjalainen matkustajahöyrylaiva SS Norge upposi lähellä Rockallia Atlantin valtamerellä. 582 matkustajaa ja 45 miehistön jäsentä menehtyi. 30. kesäkuuta – Ruhtinas Ivan Obolenski nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
Heinäkuu–joulukuu 1. heinäkuuta – St. Louisin olympiakisat alkoivat maailmannäyttelyn yhteydessä. 3. heinäkuuta – Lakkautetun Päivälehden viimeinen numero ilmestyi. Sen tilalle perustetun Helsingin Sanomien näytenumero ilmestyi neljä päivää myöhemmin. 4. heinäkuuta – Professori R. A. Wrede, dosentti Ernst Estlander ja professori Theodor Homén karkotettiin Suomesta Novgorodiin. 7. heinäkuuta – Helsingin Sanomat julkaisi ensimmäisen näytenumeronsa. Sen edeltäjä PäivälehtiPäivälehti lakkautettiin 3. heinäkuuta Painoasian ylihallituksen päätöksellä. Lehden päätoimittajana oli Paavo Warén. 28. heinäkuuta – Sosialistivallankumouksellinen Jegor Sozonov surmasi Venäjän sisäministeri, ministerivaltiosihteeri Vjatšeslav von Plehwen Varsovan rautatieasemalla Pietarissa. 29. heinäkuuta – Ranska ja Rooman kuuria katkaisivat diplomaattiset suhteet. Ranskan asiainhoitaja lähti Roomasta ja ulkoministeri Théophile Delcassé ilmoitti Rooman nuntiukselle että tehtävä on tarpeeton. 1. elokuuta – Brittien retkikunta saapui Lhasaan, josta Dalai-lama oli paennut. 9. elokuuta – Kansainvälinen kaivostyöläisten kokous vaati Pariisissa kahdeksan tunnin työpäivää ja minimipalkkoja. 10. elokuuta – Venäjän laivaston tuho Port Arthurissa. 11. elokuuta – Hererot kokivat ratkaisevat tappion saksalaisille. 13. elokuuta – Yhdysvaltain laivasto-osasto saapui Smyrnaan vaatimaan yhdysvaltalaisten lähetyssaarnaajien tuhotun omaisuuden korvaamista. 24. elokuuta – Liao-Jangin taistelu: venäläiset ja japanilaiset menettivät 20 000 miestä ja venäläiset joutuivat vetäytymään. 7. syyskuuta – Britit pakottivat Tiibetin sopimukseen, joka teki siitä Britannian vasallivaltion. Kiinan hallitus protestoi. 15. syyskuuta – Belgian kuninkaan asettama komissio lähti Kongon vapaavaltioon tutkimaan väärinkäytössyytöksiä. 20. syyskuuta – Wilbur Wright lensi Flyer 2:lla kiitotien ympäri. Uudessa koneessa oli 16 hv:n moottori ja se oli lujempi kuin edeltäjänsä, joka lensi 12 sekuntia. 30. syyskuuta – Pariisissa järjestettiin suomalaisten vastarintaryhmien kokous, jonka puheenjohtajaksi valittiin Konni Zilliacus. 5. lokakuuta – Alankomaat ja Portugali sopivat rajoista Timorilla. 6. lokakuuta – Ranskan ja Espanjan salainen sopimus luovutti Marokon pohjoisosan Espanjan etupiiriin. 15. lokakuuta – Sha-hon taistelu alkoi: Venäjä saavutti nelipäiväisissä taisteluissa voiton, mutta menetti 40 000 miestä. 16. lokakuuta – Suomalaiset perustuslailliset kokoontuivat Tukholmassa. 16. lokakuuta – Iisalmen ja Kajaanin välinen rataosuus avattiin liikenteelle. 21. lokakuuta – Doggermatalikon välikohtaus: Venäjän laivasto tulitti brittiläisiä kalastusveneitä luullessaan niitä japanilaisiksi. 22. lokakuuta – Varsovan, Vilnan, Kiovan, Moskovan ja Odessan sotilaspiireissä syttyi kapinoita määrättäessä reserviläiset palvelukseen. Tsaarin eroa vaadittiin. 7. marraskuuta – Theodore Roosevelt valittiin uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi. 16. marraskuuta – Yhdysvallat osti kaikki oikeudet Panaman kanavaan 40 miljoonalla dollarilla. 17. marraskuuta – Helsingissä perustettiin Konni Zilliacuksen aloitteesta Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue, jonka puheenjohtajaksi valittiin Johannes Gummerus. Se tavoitteena on kaikenlainen aktiivinen vastarinta Venäjää kohtaan, aseiden levittäminen väestön keskuuteen ja Venäjän vallankumouksellisten auttaminen. 21. marraskuuta – 28. marraskuuta – Ensimmäiset gramofonilevyäänitykset tehtiin Suomessa, esiintyjinä olivat muun muassa oopperalaulaja Abraham Ojanperä, laulaja-näyttelijä-kanteleensoittaja Pasi Jääskeläinen, näyttelijä Katri Rautio sekä kaksi soittokuntaa. Ensimmäiset suomenkieliset äänilevyt oli äänitetty jo aiemmin Pietarissa vuonna 1901. 28. marraskuuta – Saksan siirtomaa-armeija löi hottentotit Warmbadin luona. 29. marraskuuta – Venäjän yliopistokaupungeissa opiskelijat osoittivat mieltään Japanin-sotaa vastaan. 30. marraskuuta – Japanilaiset rynnäköivät Port Arthurin länsipuolella olevalle 200 metriä korkealle kukkulalle, josta on avoin näkymä koko kaupunkiin. 1. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Roosevelt julisti Monroen oppiin korollaarin, jonka mukaan Yhdysvallat on Etelä-Amerikan kansainvälinen poliisivoima. 3. joulukuuta – Ensimmäinen Suomessa kuvattu elokuva Nikolainkadun koulun koulunuorisoa välitunnilla sai ensi-iltansa Helsingin Siltasaaressa sijainneessa sirkusmaneesissa. 9. joulukuuta – Suomessa avattiin viimeisiksi jääneet säätyvaltiopäivät. 31. joulukuuta – Säädyt hyväksyivät suuren anomuksen, jossa vedottiin hallitsijaan lainmukaisten olojen pysyttämiseksi voimassa.
tuntematon päivämäärä
tammikuu – Britannian laivaston 12 yksikköä ilmoitettiin siirrettäviksi Pohjanmerelle Maltalta ja Gibraltarilta Saksan laivaston vastineeksi. Myöhemmin vahvuutta lisättiin 15 taisteluristeilijään. A. Pictet, P. Crepieux ja Ritoschy valmistivat ensi kerran nikotiinia synteettisesti. Toinen alija alkoi. Sen aikana 1904–1914 Palestiinaan muutti noin 40 000 juutalaista pääasiassa Venäjältä pakoon pogromeja.
Syntyneitä Tammikuu–maaliskuu 2. tammikuuta – Lea Piltti, suomalainen oopperalaulaja (k. 1982) 3. tammikuuta – Caro Lamoureux, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1998) 3. tammikuuta – Onttoni Miihkali, vienankarjalainen kirjailija (k. 1979) 9. tammikuuta – Eino Pitkänen, suomalainen arkkitehti (k. 1955) 15. tammikuuta – Samuel H. Caldwell, yhdysvaltalainen sähköinsinööri ja tietokoneiden varhainen kehittäjä (k. 1960) 17. tammikuuta – Sigrid Ekendahl, ruotsalainen ammattiliittoasiamies ja sosiaalidemokraattinen poliitikko (k. 1996) 18. tammikuuta – Archibald Alexander Leach (”Cary Grant”), englantilaissyntyinen näyttelijä (k. 1986) 19. tammikuuta – Valto Tynnilä, suomalainen viihdesäveltäjä (katosi talvisodassa 1940) 26. tammikuuta – Seán MacBride, vuoden 1974 Nobelin rauhanpalkinnon saanut irlantilainen kansainvälinen poliitikko (k. 1988) 10. helmikuuta – Tito Colliander, suomalainen kirjailija (k. 1989) 10. helmikuuta – K. Axel Nielsen, tanskalainen poliitikko (k. 1994) 14. helmikuuta – Hertta Kuusinen, suomalainen kommunistipoliitikko ja ministeri (Otto Wille Kuusisen tytär) (k. 1974) 16. helmikuuta – George F. Kennan, yhdysvaltalainen diplomaatti (Kylmän sodan ajan kommunismin vastaisen patoamispolitiikan kehittäjä) (k. 2005) 20. helmikuuta – Aleksei Kosygin, Neuvostoliiton pääministeri (1964–1980) (k. 1980) 29. helmikuuta – Henry Hugh Bancroft, brittiläis-kanadalainen urkuri ja säveltäjä (k. 1988) 1. maaliskuuta – Glenn Miller, yhdysvaltalainen orkesterinjohtaja (”Pennsylvania 6–5000”) (k. 1944) 2. maaliskuuta – Teodor Seuss Geisel, ("Dr. Seuss"), yhdysvaltalainen lasten- ja nuortenkirjailija (k. 1991) 3. maaliskuuta – Osmo Tiililä, suomalainen teologian professori ja uskonnollinen kirjailija (k. 1972) 4. maaliskuuta – George Gamov, ukrainalaissyntyinen fyysikko ja kirjailija (k. 1968) 4. maaliskuuta – Irja Lautia, suomalainen näyttelijä (k. 1976) 5. maaliskuuta – Grigori Medvedev, udmurttilainen kirjailija (k. 1938) 7. maaliskuuta – Reinhard Heydrich (”Prahan teurastaja”), saksalainen natsijohtaja (Böömin–Määrin protektoraatin käskynhaltija) (k. 1942) 11. maaliskuuta – Linnéa Edgren, ruotsalainen näyttelijä (k. 1981) 13. maaliskuuta – Reidar Aulie, norjalainen taidemaalari (k. 1977) 13. maaliskuuta – Edel Saunte, tanskalainen juristi ja poliitikko (k. 1991) 14. maaliskuuta – Armas Äikiä, suomalainen runoilija ja kommunistipoliitikko (Terijoen hallituksen maanviljelysministeri) (k. 1965) 18. maaliskuuta – Aarne Haapakoski (”Outsider”, ”Henrik Horna”), suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 1961) 21. maaliskuuta – Nikos Skalkottas, kreikkalainen säveltäjä (k. 1949) 23. maaliskuuta – A. C. Normann, tanskalainen poliitikko (k. 1978) 24. maaliskuuta – Anna Lindahl, ruotsalainen näyttelijä (k. 1952) 29. maaliskuuta – Armas J. Pulla, suomalainen kirjailija (k. 1981)
Huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta – Holger Löwenadler, ruotsalainen näyttelijä (k. 1977) 2. huhtikuuta – Karl Ragnar Gierow, ruotsalainen kirjailija (k. 1982) 4. huhtikuuta – Aatto Jurvelius, suomalainen säveltäjä, urkuri ja pianisti (k. 1950) 6. huhtikuuta – Kurt Georg Kiesinger, saksalainen poliitikko, Länsi-Saksan liittokansleri (1966–1969) (k. 1988) 8. huhtikuuta – John Hicks, vuoden 1972 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen ekonomisti (k. 1989)