Vuosi 1916 oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista. Tapahtumia
Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) jatkui.
6. tammikuuta – Ison-Britannian parlamentti julisti vuoteen 1920 saakka voimassa olevan yleisen asevelvollisuuden. 9. tammikuuta – Ympärysvallat vetäytyivät Gallipolista. 13. tammikuuta – Montenegro antautui kärsittyään tappion Itävalta-Unkarille. 29. tammikuuta – Saksalaiset zeppeliinit pommittivat Pariisia ensimmäisen kerran. 31. tammikuuta – Suomen Kansallismuseo avattiin Helsingissä; museorakennus oli valmistunut jo 1905. 11. helmikuuta – Emma Goldman pidätettiin syntyvyyden säännöstelystä luennoimisesta. 21. helmikuuta – Verdunin taistelu alkoi. 28. helmikuuta – Äkillinen suojakeli lisäsi ranskalaisten ja saksalaisten kärsimyksiä Verdunin taistelussa muutettuaan kranaattien repimän taistelukentän mutavelliksi. 9. maaliskuuta – Pancho Villa johti 1 500 meksikolaista taistelijaa New Mexicon Columbukseen. 9. maaliskuuta – Saksa julisti sodan Portugalille. 14. maaliskuuta – Kenraalikuvernööri Franz Seyn sai laajat valtuudet evätä suomalaisten passit sotatilan aikana. 15. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson lähetti 12 000 Yhdysvaltain sotilasta Meksikon rajan yli. Pancho Villan kiinnisaamiseksi käytettiin ensi kertaa lentokoneita taistelutehtävissä. 23. maaliskuuta – Tulipalo tuhosi Augustassa Georgiassa 25 korttelia ja aiheutti neljän miljoonan aikakauden dollarin vahingot. 24. maaliskuuta – Saksalainen sukellusvene torpedoi brittiläisen matkustajahöyrylaiva Sussexin Englannin kanaalissa. Surmansa saaneiden joukossa oli espanjalainen säveltäjä Enrique Granados puolisoineen.
24. huhtikuuta – Irlantilaisten nationalistien viikon kestänyt pääsiäiskapina brittivaltaa vastaan alkoi Irlannissa. 30. huhtikuuta – Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Tampereen Hatanpäälle. Hoitokunnan puheenjohtajaksi valittiin lehtori E. J. Reinilä. 30. huhtikuuta – Kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Saksassa. Englanti siirtyi kesäaikaan pari viikkoa myöhemmin 17. toukokuuta. Kesäajan käyttöönotolla haluttiin helpottaa maailmansodan aikana syntynyttä hiilipulaa, kun valaistuksen tarve iltaisin väheni. 2. toukokuuta – Alavieskan kirkko tuhoutui salamaniskun aiheuttamassa tulipalossa. 3. toukokuuta – Saksassa ollut suomalainen vapaaehtoisjoukko nimettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27:ksi. Sen ilmoitettiin lähtevän Saksan itärintamalle kahden viikon kuluttua. 16. toukokuuta – Sykes–Picot-sopimus : Englanti ja Ranska sopivat Venäjän keisarikunnan suostumuksella Osmanien valtakunnan alueiden jakamisesta etupiireihin niin että Englanti sai Palestiinan, Jordanian ja nykyisen Irakin alueet, ja Ranska puolestaan Libanonin ja Syyrian alueet. Venäjälle luvattiin Istanbul, Bosporin ja Dardanellien salmet sekä Armenia. Salainen sopimus tuli julki, kun Venäjällä valtaan nousseet bolsevikit julkistivat sen 23. marraskuuta 1917. 17. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson ilmoitti, että Yhdysvaltain saattaa olla pakko liittyä sotaan, ja että sillä tulisi varmasti olemaan rauhantekijän rooli. 23. toukokuuta – Venäläiset santarmit vangitsivat jääkärivärväri, kirjailija Kyösti Wilkunan tämän kotona Nivalassa. 28. toukokuuta – Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri piti ensikonserttinsa Rake-salissa Helsingin Bulevardin varrella. 31. toukokuuta – Skagerrakin meritaistelu Saksan ja Britannian laivastojen välillä alkoi. Britit menettivät kaksipäiväisessä taistelussa kolme taisteluristeilijää, mutta saksalaiset joutuivat vetäytymään. 31. toukokuuta – 1 300 miehen vahvuinen Jääkäripataljoona 27 lähti Lockstedtista junakuljetuksella itärintamalle. Pataljoona saapui 3. kesäkuuta Latviassa Aa-joen varrella sijainneeseen Mitauhun, ja rintamalla Riian eteläpuolella Misse-joella Gallingissa se oli 12. kesäkuuta. 4. kesäkuuta – Venäjän Brusilovin hyökkäys alkoi Ukrainassa neljän armeijan voimin. Itävalta-Unkari menetti 1,5 miljoonaa miestä ja Saksa pakotettiin pysäyttämään hyökkäyksensä Verdunissa. 5. kesäkuuta – Englannin sotaministeri lordi Kitchener hukkui esikuntineen ollessaan matkalla Arkangeliin Venäjälle. Häntä kuljettanut panssariristeilijä HMS Hampshire upposi aluksen törmättyä saksalaisen sukellusveneen laskemaan miinaan Orkney-saarten länsipuolella. 6. kesäkuuta – Kilpisjärven pamaus : Saksasta Ruotsin kautta tullut neljän jääkärin joukko räjäytti Kilpisjärvellä Siilastuvan majatalon läheisyyteen sijoitetun venäläisten sotatarvikevaraston. 13. kesäkuuta – Ensimmäinen suomalainen jääkäri Alfred Hyytinen kaatui Misse-joella. 22. kesäkuuta – Naiset saivat Suomessa oikeuden päästä opettajanvirkoihin kaikissa oppilaitoksissa.
1. heinäkuuta – Sommen taistelu alkoi. Taistelu kesti 18. marraskuuta asti, ja siinä kaatui yli miljoona sotilasta. 1. heinäkuuta – Eduskuntavaalit alkoivat. Sosialidemokraatit saivat enemmistön, 103 paikkaa. 10. heinäkuuta – Kazakstanissa puhkesi kapina Venäjän valtaa vastaan. 15. heinäkuuta – Yhdysvaltalainen lentokonevalmistaja Boeing perustettiin Seattlessa. 19. heinäkuuta – Tulipalo Oulussa tuhosi nykyisin Mannerheimin puistona tunnetun korttelin rakennukset. 25. heinäkuuta – Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania osallistui Latviassa käytyyn Schmardenin taisteluun. 25. heinäkuuta – Suomen historian ensimmäinen ilmahyökkäys tapahtui kun saksalainen ilmalaiva LZ 58 pudotti yöllä kahdeksan pommia Maarianhaminan Länsisatamaan Ahvenanmaalla. Iskussa sai surmansa viisi venäläistä matruusia. 30. heinäkuuta – Saksalaiset sabotöörit räjäyttivät ammuslastin New Yorkin satamassa Black Tom -saarella. Myös Vapaudenpatsas kärsi vahinkoja. 2. elokuuta – Itävaltalaiset sabotöörit upottivat italialaisen taistelulaivan Leonardo da Vincin Tarantossa. 4. elokuuta – Tanskan Länsi-Intian sopimus: Tanska myös Tanskan Länsi-Intian saaret eli nykyiset Yhdysvaltain Neitsytsaaret Yhdysvalloille. 27. elokuuta – Romania liittyi maailmansotaan Venäjän puolelle. 28. elokuuta – Italia julisti sodan Saksalle. 28. elokuuta – Saksa julisti sodan Romanialle. 29. elokuuta – Saksan yleisesikunnan eli Oberste Heeresleitungin päälliköksi nimitettiin Paul von Hindenburg ja päämajoitusmestariksi Erich Ludendorff. 1. syyskuuta – Bulgaria julisti sodan Romanialle. 1. syyskuuta – 72 kilometrin pituinen Terijoki-Koivisto-rata avattiin vakinaiselle liikenteelle. Sotilaalliselle liikenteelle tarkoitetun radan rakentaminen oli aloitettu heinäkuussa 1914. Siltä oli myös sivurata Inon linnakkeelle. 15. syyskuuta – Panssarivaunuja käytettiin ensimmäisen kerran Sommen taistelussa. 1. lokakuuta – Maaseudun Tulevaisuus -lehden ensimmäinen numero ilmestyi. 2. lokakuuta – Venäläiset santarmit vangitsivat jääkärit Juho Heiskasen, Ilmari Relanderin ja Aarne Sihvon Jyväskylässä. 2. lokakuuta – Maanpetoksesta tuomittu Taavetti Lukkarinen hirtettiin Oulun Kontinkankaalla. Hän oli auttanut Muurmannin ratatyömaalta paenneita saksalaisvankeja Ruotsiin. 4. lokakuuta – Murmanskin kaupunki perustettiin. 3. marraskuuta – Muurmannin rata avattiin liikenteelle. 5. marraskuuta – Saksa ja Itävalta-Unkari ilmoittivat yhteisellä julistuksella että Puolan kuningaskunta oli perustettu uudelleen. 7. marraskuuta – Woodrow Wilson valittiin uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi. 9. marraskuuta – Vienanjoen länsirannalla viisi kilometriä ylävirtaan Arkangelista sijainneella Bakaritsan satama-alueella tapahtui tuhoisa räjähdysonnettomuus. Satamassa olleiden Baron Driesen ja Earl of Forfar -laivojen ammustarvikelastit sekä laitureille varastoidut ammustarvikkeet ja räjähdysaineet, kaikkiaan noin 30 - 40 000 tonnia, räjähtivät tai paloivat. Kuolonuhreja oli yli 2 000.George Bolotenko : Wartime Explosions in Archangel, 1916-1917 : “Bakaritsa is Burning”; “Ekonomiia is Now a Wasteland", The Northern Mariner/le marin du nord, XXI No. 4, (October 2011), 377-405 13. marraskuuta – Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) perustettiin Helsingin työväentalossa. 21. marraskuuta – Sairaalalaiva HMHS Britannic upposi törmättyään merimiinaan; yli 30 ihmistä kuoli. 25. marraskuuta – Friedrich Adler ampui Itävallan pääministeri Karl Stürghin. 25. marraskuuta – Sortavalan seminaarin johtaja K. A. O. Relander erotettiin virastaan, vangittiin ja karkotettiin Siperiaan. 1. joulukuuta – Sokeri säännösteltiin Suomessa elintarvikepulan pahentuessa. 5. joulukuuta – Englannin pääministerinä vuodesta 1908 toiminut Herbert Henry Asquith erosi, ja hänen seuraajakseen tuli kaksi päivää myöhemmin David Lloyd George. 6. joulukuuta – Saksalaiset, itävaltalaiset, turkkilaiset ja bulgarialaiset joukot miehittivät Bukarestin. 11. joulukuuta – Käytiin Simon kahakka jääkärien ja viranomaisten välillä. 12. joulukuuta – Lumivyöry hautasi 18 000 itävaltalaista ja italialaista sotilasta Dolomiiteilla. 14. joulukuuta – Maarianhaminasta Turkuun matkannut Bore-varustamon matkustajalaiva SS Skiftet ajoi saksalaisen sukellusveneen laskemaan miinaan Rödhamnin selällä Saaristomerellä, jolloin 86 henkilöä kuoli. 18. joulukuuta – Helmikuussa alkanut Verdunin taistelu päättyi ranskalaisten voittoon. 21. joulukuuta – Australialaiset ja uusiseelantilaiset ratsujoukot pakottivat turkkilaiset jättämään asemansa el-Arishin ympärillä. 30. joulukuuta – Joukko venäläisiä aatelisia Feliks Jusupovin johdolla murhasi munkki Grigori Rasputinin.
Tuntematon päivämäärä
tammikuu – Saastunut vesijohtovesi aiheutti Tampereella lavantautiepidemian, jossa kolmen kuukauden aikana menehtyi 273 kaupunkilaista. elokuu – Venäläiset viranomaiset toivat Suomenlinnan puolustukseksi rakennettavan linnoitusketjun Krepost Sveaborgin rakennustyömaalle Espooseen ja Helsingin maalaiskuntaan ensimmäisen erän kiinalaisia, 2 100 henkilöä. Kaikkiaan linnoitustöissä työskenteli vajaat 3 000 kiinalaista vuoden 1917 alkupuolelle saakka, jolloin pääosa heistä lähetettiin pois maasta. Timo Myllyniemi: Kiinalaisia metsätöissä Espoossa. I maailmansota: Ilta-Sanomien erikoislehti 24. heinäkuuta 2014, s. 52–53. Helsinki: Sanoma News. joulukuu – Suomen Kuvalehden näytenumero ilmestyi.
Syntyneitä Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Risto Kuusava, suomalainen runoilija ja sotilaslentäjä (k. 1942) 1. tammikuuta – Tauno Sorvisto, suomalainen näyttelijä (k. 1979) 2. tammikuuta – Joseph Grimeland, norjalainen kuvanveistäjä (k. 2002) 3. tammikuuta – Kerstin Berger, ruotsalainen näyttelijä (k. 2003) 6. tammikuuta – K. V. Laurikainen, suomalainen fyysikko ja professori (k. 1997) 7. tammikuuta – Paul Keres, virolainen shakin suurmestari ja shakkikirjailija (k. 1975) 10. tammikuuta – Sune K. Bergström, vuoden 1982 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen biokemisti (k. 2004) 12. tammikuuta – Pieter Botha, Etelä-Afrikan presidentti (1984–1989) ja pääministeri (1978–1984) (k. 2006) 12. tammikuuta – Aila Silventoinen, suomalainen näyttelijä (k. 1989) 14. tammikuuta – Claes Thelander, ruotsalainen näyttelijä (k. 1999) 18. tammikuuta – Auvo Kurvinen, suomalainen englantilaisen kirjallisuuden professori (k. 1979) 22. tammikuuta – Henri Dutilleux, ranskalainen säveltäjä (k. 2013) 24. tammikuuta – Marcel Hansenne, ranskalainen keskimatkojen juoksija (k. 2002) 26. tammikuuta – Jackie Gleason, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 1987) 31. tammikuuta – Erland Melanton, ruotsalainen kuvataiteilija (k. 1968) 1. helmikuuta – Charles Gubser, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (k. 2011) 8. helmikuuta – Eila Pennanen, suomalainen kirjailija, kriitikko, esseisti ja suomentaja (k. 1994) 9. helmikuuta – Helmer Linderholm, ruotsalainen kirjailija (k. 1982) 15. helmikuuta – Ernest Rogers Millington, brittiläinen poliitikko (k. 2009) 17. helmikuuta – Väinö Salmi, suomalainen valimon työnjohtaja ja kirjailija (k. 1997) 19. helmikuuta – Eddie Arcaro, yhdysvaltalainen hevosurheilija (k. 1997) 21. helmikuuta – Jørn Ording, norjalainen näyttelijä (k. 2001) 26. helmikuuta – Grels Teir, suomalainen varatuomari ja poliitikko (Valtiokonttorin pääjohtaja) (k. 1999)