Viron tasavallan presidentti () on Viron tasavallan valtionpäämies. Viro on vahvasti parlamentaarinen tasavalta, jonka hallituksen johdossa ja ylimpänä vallankäyttäjänä on pääministeri. Näin ollen presidentillä ei ole kovin paljon poliittista valtaa, vaan hänen asemansa on ensisijaisesti edustuksellinen, vaikkakin presidentti nimittää pääministerin ja hallitustunnustelijan. Suomen presidentistä poiketen Viron presidentti toimii nimellisesti maanpuolustuksen johtajana, muttei puolustusvoimien ylipäällikkönä, sillä sodasta, rauhasta ja puolustusvoimien liikekannallepanosta päättää parlamentti presidentin ehdotuksen perusteella. Presidentin on erottava poliittisista puolueista astuessaan virkaan. Sama henkilö voi toimia tehtävässä korkeintaan kahden peräkkäisen kauden ajan.
Nykyinen Viron presidentti on 30. elokuuta 2021 järjestetyssä presidentinvaalissa valittu Alar Karis, joka astui virkaansa 11. lokakuuta 2021.
Presidentin valinta Virossa ei järjestetä minkäänlaista kansanäänestystä vaan presidentin valitsee Riigikogu tai valitsijakokous viideksi vuodeksi. Presidentiksi valittavan henkilön tulee olla vähintään 40-vuotias syntyperäinen Viron kansalainen. Valitsijakokous kootaan, mikäli kukaan presidenttiehdokkaista ei saa kahden kolmanneksen enemmistöä Riigikogun äänistä kolmessa äänestyskierroksessa. Valitsijakokous koostuu parlamentin jäsenistä ja paikallisten itsehallintoelinten edustajista. Se äänestää kahdesta presidenttiehdokkaasta, mutta voi asettaa lisäehdokkaitakin, jos 21 kokouksen jäsentä sellaisen ehdottaa. Jos ehdokas saa yli puolet annettavissa olevista äänistä, hänet valitaan. Ellei kukaan ehdokkasta saa yli puolta äänistä (esimerkiksi tyhjien äänestyslippujen takia), kahden eniten ääniä saaneen kesken järjestetään toinen äänestys. Jos tässäkään äänestyksessä kumpikaan ei saa yli puolia annetuista äänistä, presidentin valitseminen siirtyy takaisin Riigikoguun.
Valintaprosessia on paikkapaikoin arvosteltu laajalti, sillä vaalitapa näyttäytyy monen silmissä erittäin sekavana ja epävarmana, kuin myös kansan tahdon vastaisena. Ajatuksella suorasta kansanvaalista ei vain ole riittävää kannatusta parlamentissa, sillä sen vastustajien mukaan suora vaalitapa antaisi presidentille liian vahvan mandaatin parlamenttivetoisessa demokratiassa, mikä olisi siten ristiriidassa presidentin melko rajallisten valtaoikeuksien kanssa. Tiedettävästi vain Viron keskustapuolue ja konservatiivinen kansanpuolue ovat ainoina puolueina avoimesti puolustaneet kansanvaalin käyttöä osana valintaprosessia.
Historia Viro itsenäistyi ensimmäisen kerran 24. helmikuuta 1918. Tuolloin maassa ei ollut presidenttiä, vaan valtionpäämiehen tehtäviä hoiti riigivanem (’valtionvanhin’), kunnes toimen haltija Konstantin Pätsistä tuli Viron ensimmäinen presidentti 1938. Presidenttinä Pätsillä oli laajat valtaoikeudet, mutta hänen kautensa jäi lyhyeksi Neuvostoliiton miehittäessä Viron vuonna 1940. Viron presidentin kultaiset käädyt vietiin kesällä 1940 Moskovaan, jossa ne ovat edelleen.
Seuraava presidentti Virolle valittiin vasta maan itsenäistyessä uudelleen vuonna 1992.
Palkkio ja etuudet Vuonna 2020 presidentin kuukausipalkka oli 6 661,77 euroa eli saman verran kuin pääministerillä, Riigikokun puhemiehellä ja korkeimman oikeuden puheenjohtajalla.
Presidentin virka-asuntona toimii Tallinnassa sijaitseva Kadriorgin presidentinpalatsi.
Luettelo Viron presidenteistä №. Presidentti(syntynyt–kuollut) Virkakausi Puolue 1. 90px (1874–1956) 24. huhtikuuta 1938 – 21. kesäkuuta 1940 2. 90px (1929–2006) 6. lokakuuta 1992 – 8. lokakuuta 2001 3. 90px (1928–2024) 8. lokakuuta 2001 – 9. lokakuuta 2006 4. 90px (s. 1953) 9. lokakuuta 2006 – 10. lokakuuta 2016 5. 90px (s. 1969) 10. lokakuuta 2016 – 11. lokakuuta 2021 sitoutumaton 6. 90px (s. 1958) 11. lokakuuta 2021 alkaen sitoutumaton
Katso myös Viron pakolaishallituksen presidentti
Lähteet
Aiheesta muualla Viron presidentin virallinen sivusto Entisen presidentin Lennart Meren arkistoitu sivusto
Presidentti *