Imatra on Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluva kaupunki Kaakkois-Suomessa. Imatran kaupungissa asuu noin henkeä ja laajemmin koko seudulla asuu noin henkeä. Asukasluvultaan Imatra on Suomen :nneksi suurin kaupunki. Imatran naapurikuntia ovat Lappeenranta ja Ruokolahti.
Imatran matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Imatrankoski ja kaupungin läpi virtaava Vuoksi ja myös Imatran Valtionhotelli ja Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin Kirkko. Suurimpia työnantajia ovat Stora Enson Imatran tehtaat, Imatran kaupunki ja Ovakon terästehtaat, samoin VR sekä Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulu ja Kaakkois-Suomen rajavartiosto. Imatran väkiluku on pienenemässä.
Vuoksen lisäksi Imatran kaupunkikuvalle ovat luonteenomaisia hajanaisuus ja pientalovaltaisuus. Imatralla ei ole yhtä selkeää keskustaa, vaan kolme alueellista keskusta: Imatrankoski, Mansikkala ja Vuoksenniska. Mansikkalan kaupunginosa suunniteltiin aikoinaan Imatran hallinnolliseksi keskukseksiMansikkala, mutta nykyisin kuitenkin Imatrankoskesta on muodostunut kaupungin keskustaImatrankoski . Suurin osa erikoisliikkeistä, ravintolat ja baarit sekä Koskenpartaan kävelykatu ja kauppakeskus Koskentori sijaitsevat Imatrankoskella. Virastot, suurimmat oppilaitokset, Kulttuurikeskus, urheilukeskus, keskusasema ja suuret marketit puolestaan sijaitsevat Mansikkalassa. Myös kaupungin koillisosassa sijaitsevalla Vuoksenniskalla on palvelukeskittymä. Näiden lisäksi myös muilla tärkeimmillä asuinalueilla on peruspalveluja, kuten päivittäistavarakauppoja ja päiväkoteja. Väestötiheydeltään Imatra on Etelä-Karjalan tiheimmin asuttu kunta. 97 prosenttia väestöstä asuu Imatran keskustaajamassa, joka on kaupungin ainoa taajama ja ulottuu myös naapurikuntien puolelle
Suomen suurimmalle järvelle Saimaalle on kaupungin keskustasta muutaman kilometrin matka. Saimaan rannalla sijaitsevat vierasvenesatama ja Imatran kylpylä.
Imatran sijainti aivan Venäjän rajalla antaa kaupungille kansainvälistä leimaa. Venäjän puolella rajaa sijaitsevaan Svetogorskin kaupunkiin (entiseen Suomen Ensoon) on matkaa Imatran keskustasta noin seitsemän kilometriä. Venäläiset matkailijat olivat ennen rajasulkua kaupungilla tavallinen näky ja venäläismatkailu hyödytti suuresti paikallista elinkeinoelämää. Suurin osa käy Imatralla ostoksilla, ja Imatran tax-free-myynti oli aikaisemmin kolmanneksi suurin Suomen kaupungeista (vain Helsinki ja Lappeenranta ovat edellä).Tiilikainen, Tenho: Tax free -kauppa käy kiivaana Etelä-Saimaa. 9.12.2006. Viitattu 26.11.2007.
Historia pienoiskuva|Imatrankosken kuohuja kesällä 1982. pienoiskuva|Koski teoksessa Finland framställdt i teckningar thumb|Joutsenon, Ruokolahden ja Jääsken kuntien raja Senaatin kartastojen (1870–1907) kartassa. Keskellä Vuoksi. pienoiskuva|Kartta Imatran alueliitoksista. Imatra perustettiin Ruokolahteen, Jääskeen ja Joutsenoon kuuluneista alueista vuonna 1948. Kaupunkiin liitettiin alueita Ruokolahdesta vuosina 1974 ja 1977, sekä Lappeenrannasta 2011. Imatralla on alun perin tarkoitettu vain Imatran koskea. Koski on virrannut vapaana ja huomattavasti nykyisiä koskinäytöksiä voimakkaampana. Imatra on ollut tunnettu ja pelätty paikka, ja mahdollisesti sitä on käytetty myös palvontapaikkana. Kalevalainen runous mainitsee Imatran mahtavimmaksi koskeksi. Kosken lähistöllä on kuitenkin ollut vain vähän asutusta. Vuoksi on ollut tärkeä vesireitti, mutta Imatran koski on jouduttu kiertämään maitse. 1800-luvun alusta lähtien Imatra on kiehtonut niin ulkomaisia matkailijoita kuin kotimaisia taiteilijoitakin. Imatrankoski oli Suomen ensimmäinen turistikohde.
Imatran kauppala perustettiin pääosin entisen Jääsken kunnan rahoillaLuovutettukarjala.fi: Jääski vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ympärille. Teollisuustaajamat olivat Tainionkoski, Vuoksenniska ja Imatrankoski. Kauppala muodostettiin osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia.
Alvar Aalto oli sotien jälleenrakentamiskauden merkittävin ja kansainvälisesti tunnetuin suomalainen arkkitehti. Imatralle Aalto sai tehtäväkseen yleisasemakaavan laatimisen. Suunnitelman rahoitti valtionyhtiö Enso-Gutzeit. Imatran yleisasemakaavatyö aloitettiin vuonna 1947 ja valmis suunnitelma luovutettiin Imatran kauppalalle 1953.
Yleisasemakaavan koossa pitävänä elementtinä toimi Vuoksi. Olemassa olevat kolme toisistaan melko kaukana sijaitsevaa keskustaa, Imatrankoski, Tainionkoski ja Vuoksenniska, pidettiin suunnitelmassa entisillä sijoillaan. Asutusta lisättiin liikenteen ja maaston kannalta sopiviin kohtiin. Keskusten väliin jäävistä metsävyöhykkeistä muodostettiin yhtenäinen vihreä verkosto, johon liitettiin myös maanviljelyalueita. Asukasluvuksi arvioitiin 100 000, joten yleisasemakaavasuunnitelmaan jätettiin tähän riittävä reservi.
Imatran kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1971.
Aluerakenne Kaupunginosat pienoiskuva|Näkymä kävelykadulle länteen päin.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Imatralla oli 27 269 asukasta, joista 26 370 asui taajamassa, 661 haja-asutusalueilla ja 238:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Imatran taajama-aste on 97,6 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Imatran keskustaajama. Imatran keskustaajama ulottuu lisäksi Lappeenrannan kaupungin ja Ruokolahden kunnan alueelle.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Imatran kaupunginjohtajana on toiminut huhtikuusta 2022 alkaen Matias Hilden. Hänet siirrettiin kaupunginjohtajan tehtäviin strategia- ja hallintojohtajan tehtävistä kaupunginvaltuuston päätöksellä. Tätä ennen kaupunginvaltuusto oli päätöksellään päättänyt irtisanoa edellisenä syksynä valitun kaupunginjohtajan Ari Lindemanin koeajalla. Valtuusto perusteli Lindemanin erottamista johtamiseen ja luottamukseen liittyvillä ongelmilla. Lindemania ennen tehtävää hoitanut Kai Roslakka eläköityi loppuvuodesta 2021.
Kaupunginjohtajat Lähde:Halutulle on merkki päällä, Uutisvuoksi 4.11.2016 Toivo Mansner 1956–1972 Aaro Mäkelä 1973– Kalervo Aattela 1981–1994 Jarkko Paronen 1994–1995 Tauno Moilanen 1996–2006 Pertti Lintunen 2006–2017 Rami Hasu 2017–2018 Kai Roslakka 2018–2021 Ari Lindeman 2021–2022 Matias Hilden 2022–
Ystävyyskaupungit
Ystävyyskaupungit: Ludvika, Ruotsi Salzgitter, Saksa Zvolen, Slovakia Tihvinä, Venäjä (yhteistyö jäädytetty 2022 alkaen Venäjän hyökkäyssodasta johtuen) Szigetvár, Unkari Narva-Jõesuu, Viro Jiaxing, Kiina
Sisarkaupungit: Beihai, Kiina
Yhteistyökaupungit:
Nizhyn, Ukraina Svetogorsk eli Enso, Venäjä (yhteistyö jäädytetty 2022 alkaen Venäjän hyökkäyssodasta johtuen)
Talous ja elinkeinot Suurimmat työnantajat Stora Enson Imatran tehtaat 1300 Imatran kaupunki 716 Ovako Imatra Oy Ab 530 Kaakkois-Suomen rajavartiosto 248 VR Group 241 Etelä-Karjalan Osuuskauppa 168 Tieto Oyj 137 Imatran seurakunta 107 Imatran kylpylä 105 Rakennusliike Evälahti Oy 103
Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|oikea|Valtatietä 6 pienoiskuva|oikea|upright|Mansikkakosken vanha silta Imatran kautta kulkee Koskenkylästä Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun kautta Kajaaniin johtava valtatie 6. Tie on Imatran kohdalla moottoritie. Imatralla on Venäjälle kansainvälinen rajanylityspaikka, joka on myös Mikkelistä alkavan kantatien 62 päätepiste.
Karjalan rata kulkee Imatran kautta. Imatran rautatieasemalla on sekä matkustaja- että tavaraliikennettä. Imatran tavararatapihalta haarautuu myös Viipurin suuntaan Venäjälle johtava rata. Karjalan radan toisen raiteen rakentamisesta välille Luumäki–Imatra on suunniteltu. Venäläinen Lokakuun rautatiet on suunnitellut säännöllisen matkustajaliikenteen aloittamista Pietarin ja Imatran välillä.http://yle.fi/uutiset/kannakselle_uusi_junarata_-_venaja_turvaa_suomenlahden_oljysatamien_kuljetukset/7356559 Kuitenkin Ukrainan sota lopetti suunnittelut toistaiseksi.
Lähin lentoasema on Lappeenrannassa sijaitseva Lappeenrannan lentoasema. Ryanair lentää Lappeenrannan kentältä useaan kohteeseen. Lisäksi kentältä on satunnaisia lentoja Kanariansaarille ja rahtilentoja Venäjälle. Imatralla on myös harrasteilmailun ja Rajavartiolaitoksen käytössä oleva Immolan lentokenttä.
Vuoksen ylittää Imatralla viisi siltaa: Tainionkosken silta, Mansikkakosken silta, kaksikerroksinen Mansikkakosken ratasilta, jossa nimestään huolimatta on myös maantieosa, kaksiraiteinen Mansikkakosken uusi ratasilta sekä Imatrankosken silta.
Imatralla on lähinnä metsäteollisuuden tarpeisiin tavarasatama, Vuoksen satama.
Immolan lentokenttä Immolan lentokenttä (ICAO: EFIM) on Imatralla, Ensimmäisellä Salpausselällä, noin yhdeksän kilometriä Imatrankoskelta koilliseen sijaitseva lentokenttä.
Immolan lentokentän suunnittelu aloitettiin vuonna 1933, ja kenttä valmistui vuonna 1936. Ennen toista maailmansotaa sekä sodan aikana Immolassa oli Suomen ilmavoimien tukikohta. Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vieraili Immolassa 4. kesäkuuta 1942 tullessaan onnittelemaan Suomen marsalkkaa, C. G. E. Mannerheimia tämän 75-vuotispäivänä. Jatkosodan lopulla, kesällä 1944 saksalainen lento-osasto Kuhlmey toimi pääosin Immolasta käsin.
Välimatkoja
Ensoon 7 km (Venäjällä) Helsinkiin 259 km Hämeenlinnaan 265 km Iisalmeen 330 km Joensuuhun 198 km Jyväskylään 252 km Kajaaniin 410 km Kokkolaan 493 km Kotkaan 145 km Kouvolaan 121 km Kilpisjärvelle 1116 km Kuopioon 241 km Lahteen 182 km Lappeenrantaan 36 km (keskustaan) Loimaalle 365 km Mikkeliin 134 km Ouluun 528 km Parikkalaan 61 km Pietariin 220 km (Venäjällä) Poriin 486 km Puumalaan 64 km Raumalle 509 km Rautjärvelle 27 km Rovaniemelle 732 km Ruokolahdelle 19 km Savonlinnaan 120 km Simpeleelle 47 km Sulkavalle 85 km Tampereelle 299 km Turkuun 421 km Vaasaan 533 km Viipuriin 55 km (Venäjällä) Ylivieskaan 458 km
Palvelut ja koulutus pienoiskuva|Imatrankosken lyseo Perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut on Imatralla organisoitu alueellisen mallin mukaisesti. Kaupungissa on neljä aluetta, joilla toimii itsenäisinä yksikköinä kouluja ja päiväkoteja. Viime vuosina monien koulujen lakkauttamista on suunniteltu ja vuonna 2008 tehtiin päätökset koulujen lakkauttamisista. Ongelmana ovat väestön väheneminen ja koulujen sijainti asutuksesta sivussa.
Perusopetusta annetaan seuraavissa yksiköissä:
Vuoksenniskan alue Vuoksenniskan koulu (luokat 1–9, lisäksi Jopo-luokka (Joustava perusopetus) sekä erityisryhmät; Vip-luokat ja pienluokat). Mansikkalan–Imatrankosken alue Mansikkalan koulu (luokat 1–9, lisäksi Jopo-luokka. Oppilaiden on myös mahdollista hakeutua myös musiikkipainotteiseen opetukseen)
Rajapatsaan alue Kosken koulu (luokat 7–9, lisäksi Jopo-luokka). Itä-Suomen koulu (luokat 0–9)
Iltapäivätoimintaa järjestetään niin kaupungin kuin järjestöjenkin puolesta kaikilla alueilla koulujen ja päiväkotien tiloissa.
Elokuusta 2020 alkaen entisten Linnalan, Tainionkosken ja Mansikkalan koulujen oppilaat aloittivat uudessa Mansikkalan koulukeskuksessa. Valmistuessaan syksyllä 2020 Mansikkalan koulukeskus oli Suomen suurin puukoulurakennus. Alvar Aallon suunnittelema Vuoksenniskan koulu valmistui perusremontista kesällä 2019, jolloin samalle mäelle rakennettiin lisää luokkatiloja. Uusi Kosken koulu on tarkoitus valmistua vuoden 2022 aikana.
Lukiokoulutusta seuraavissa yksiköissä:
Imatran yhteislukio, tiloissa toimii myös Etelä-Karjalan IB-lukio sekä Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio.
Etelä-Karjalan ammattiopisto tarjoaa nuorille ammatillisia perustutkintoja. Alavaihtoehtoja on useita: hotelli- ja ravintola-ala, kotitalous, kuvataide, käsi- ja taideteollisuus, liiketalous, maatalous- ja puutarha-ala, tekniikka sekä terveys- ja sosiaaliala. Toimipisteet sijaitsevat Lappeenrannassa, Imatralla sekä Ruokolahdella.
Lakkautettuja kouluja:
Imatrankosken koulu (luokat 1–6) Itä-Siitolan koulu (luokat 1–6) Kaukopään koulu (luokat 1–6) Linnalan koulu (luokat 1–6) Meltolan koulu (luokat 1–6) Savikannan koulu (luokat 1–6) Sienimäen koulu (luokat 1–6) Tainionkosken koulu (luokat 1–6)