Louhen piiri () on pohjoisin hallintopiiri Vienan Karjalassa Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Piiri rajoittuu pohjoisessa Murmanskin alueeseen, idässä Vienanmereen, etelässä Kemin piiriin ja Kalevalan kansalliseen piiriin sekä lännessä Suomeen. Piirin hallintokeskuksena toimii Louhen kaupunkityyppinen taajama (4 772 as.) piirin itäosissa. Louhen piirin pinta-ala on 22 544 km². Väkiluku on pienentynyt Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen merkittävästi. Asukkaita oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 14 760. Vielä 2002 asukkaita oli 20 128.
Louhen piirin alueella on useita suuria järviä, kuten Tuoppajärvi, Pääjärvi, Kierettijärvi ja Tiiksjärvi. Paanajärven kansallispuisto samoin kuin Karjalan tasavallan huomattavimmat tunturit Nuorunen (576 m tai 576,7 m, tasavallan korkein huippu), Mäntytunturi (550 m), Sieppitunturi (537 m) ja Kivakkatunturi (499 m), sijaitsevat Louhen piirin länsiosissa.
Kansainvälinen Kuusamo-Suonperän rajanylityspaikka sijaitsee Louhen piirin ja Suomen tasavallan rajalla.
Louhеn piirin kunnat ja niiden asutuskeskukset
Kuntien asukasluku on vuoden 2010 väestönlaskennasta.
Ambarnyi (1291 as.) Enkijärvi - Engozero Kälkäjärvi - Bojarskaja
Kiestinki - Kestenga (2 671 as.) Kokkosalmi - Kokkosalma Suvanto - Kuševanda Sohjana - Sofporog Suurijärvi - Sosnovyi Tuhkala Tungjärvi - Tungozero Uusi-Sohjana - Novyi Sofporog Zašejek
Louhi (4 772 as.)
Malinavaara - Malinovaja Varakka (631 as.) Hetolambina Karelski Kieretin asema - Keret Kotozero Nilmoguba Nilmozero Nižnjaja Pulonga Poljarnyi Krug Primorski Tedino Tšornaja Reka
Plotina (373 as.) Tškalovski
Pääjärvi - Pjaozerski (2 098 as.)
Tšuuppa - Tšupa (2 924 as.)
Historia Louhen piiri muodostettiin 1920-luvulla yhdistämällä suunnilleen entisten Kieretin ja Vitsataipaleen kuntien alueet. Piiri liitettiin vähäksi aikaa 1960-luvulla Kemin piiriin, mutta perustettiin vielä samalla vuosikymmenellä uudelleen, jolloin siihen liitettiin myös entisen Kiestingin piirin alue.
Lähteet
Aiheesta muualla
Louhen epävirallinen sivusto Louhen piirihallinon sivusto
*