Johan Wilhelm Miesmaa (sukunimi aik. Messman; 22. kesäkuuta 1859 Oulu – 23. lokakuuta 1917 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjallisuuden suomentaja.Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
Miesmaan vanhemmat olivat oululainen kauppias ja laivanvarustaja Karl Henrik Messman (1805–1882) ja Anna Maria Bonteck (k. 1864).Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Henrik Messman. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=14102>. Luettu 25.10.2017. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun ruotsalaisesta lyseosta 1880 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1884 ja filosofian maisteriksi 1886. Miesmaa oli Uusi Suometar-lehdessä aluksi toimittajana ja sitten toimitussihteerinä 1881–1911.
Miesmaa oli naimisissa vuodesta 1888 Ellen Sigrid Törnuddin kanssa.
Teoksia Ida Aalbergin muisto. Karisto 1915 Vuosien varrelta. WSOY 1916
Suomennoksia Fitzgerald Molloy : Venäjän hovista : kertoelmia 1700-luvulta. Trjö Weilin, Helsinki 1909 Maurice Leblanc : Varjon merkki : Arsène Lupin'in muistelmia. Kirja, Helsinki 1915 Léon de Tinseau : Ylimys työ-orjana : romaani. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1920
Lähteet
Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Suomentajat Luokka:Vuonna 1859 syntyneet Luokka:Vuonna 1917 kuolleet