Natsi-Saksa (1933–1945) syyllistyi useisiin sotarikoksiin toisen maailmansodan (1939–1945) aikana. Sotarikoksista tunnetuin on saksalaisten toimeenpanema kansanmurha holokausti, jonka tarkoituksena oli hävittää kaikki Euroopan juutalaiset.
Hyökkäyssota
Saksa syyllistyi ensimmäiseen sotarikokseensa 1. syyskuuta 1939 hyökkäämällä Puolaan ilman sodanjulistusta ja lavastettuaan puolalaiset hyökkääjäksi. Saksa ei julistanut sotaa myöskään puolueettomille Norjalle, Luxemburgille, Alankomaille, Tanskalle ja Belgialle vallatessaan ne. Saksa myös julisti sodan viiveellisesti hyökätessään Neuvostoliittoon.
Sotavankien kohtelu ja joukkomurhat Saksa kohteli koko sodan ajan sotavankeja surkeasti. Itärintamalla saaduista sotavangeista arviolta joka neljäs kuoli. Länsirintamalla sota ei ollut niin raakaa, mutta Saksa syyllistyi muun muassa 27. toukokuuta 1940 Ranskassa Le Paradisin joukkomurhaan, jossa Waffen-SS tappoi 97 99:stä antautuneesta brittisotilaasta. Tunnetuin sotarikos länsirintamalla oli 17. joulukuuta 1944 tapahtunut Malmedyn verilöyly, jossa saksalaiset teloittivat yhdysvaltalaisia sotavankeja.
Itärintamalle Hitler määräsi komissaari- ja kommando-käskyinä tunnetut teloituskäskyt, joista tuli sotarikoksia. Teloitustehtäviä varten Saksan turvallisuuspoliisi muodosti itärintamalle Einsatzgruppen-tuhoamisryhmiä.
Kansanmurha Saksan siviileihin kohdistamista rikoksista merkittävin oli holokausti. Adolf Hitler oli jo vuonna 1935 säätänyt rotulait, jotka veivät Saksan kansalaisuuden etenkin juutalaisilta. ”Juutalaiskysymyksen lopullisesta ratkaisusta” päätettiin Wannseen konferenssissa vuonna 1942.
Holokausti vaati arviolta noin kuuden miljoonan juutalaisen hengen. Eniten holokaustista kärsivät puolalaiset. Saksa myös teloitti muun muassa romaneja sekä kommunisteja.
Oikeudenkäynnit Korkea-arvoisimpia kansallissosialistisia sotarikollisia tuomittiin Nürnbergin oikeudenkäynneissä. Adolf Hitler ja Joseph Goebbels tekivät itsemurhan sodan vielä ollessa käynnissä, ja Heinrich Himmler murhasi itsensä ennen oikeudenkäyntiä. Sotarikollisia tuomittiin myös muun muassa Dachaun sotarikosoikeudenkäynneissä. Nürnbergin tuomioistuin piti natsien organisoimaa juutalaisten ja muiden kansanryhmien joukkotuhontaa niin vakavana rikoksena, että se määriteltiin rikokseksi koko ihmiskuntaa vastaan.
Sotarikollisuusoikeudenkäynneissä käytettiin osittain taannehtivaa oikeudenkäyttöä, sillä useat sotarikolliset eivät olleet rikkoneet Saksan lakia. Jotkut saivat tuomioita muun muassa rikoksista rauhaa vastaan sekä hyökkäyssodan suunnittelusta. Osa sotarikollisista pakeni muun muassa Argentiinaan ja Espanjaan, esimerkiksi Josef Mengele, Adolf Eichmann, Franz Stangl, Gustav Wagner, Klaus Barbie, Aribert Heim, Walter Rauf, Alois Brunner ja Carl Vaernet.Tieteen Kuvalehti Historia. Erikoisnumero Natsien rikokset, s. 102–109.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Natsi-Saksa Luokka:Toisen maailmansodan sotarikokset Luokka:Euroopan sotahistoria