Pasi Kaunisto (s. 9. marraskuuta 1950 Ylöjärvi) on suomalainen laulutaiteilija.
Ura Kauniston levytysura alkoi vuonna 1968, jolloin hän levytti Toivo Kärjen levy-yhtiössä ensimmäisen levytyksensä ”Rakastan sinua niin”. Seuraava vuosi oli lopullinen läpimurtovuosi: ensin Kaunisto levytti suurhitin ”Koskaan et muuttua saa”, jota seurasi voitto vuoden 1969 Syksyn Sävelessä Toivo Kärjen-Juha Vainion laululla ”Sanat eivät riitä kertomaan”.Kärki 2015, s.632,637 Levytysura jatkui muun muassa hiteillä ”Lakeuden kutsu”, ”Sata kelloa”, ”Nelostie” ja ”Koitere – Karjalan helmi”. Ura huipentui vuonna 1976 saatuun kultalevyyn albumista Lakeuden kutsu. Kaunisto voitti hopeamitalin Buenos Airesin kansainvälisillä tangofestivaaleilla vuonna 1978, jossa hän edusti Suomen ja Euroopan lisäksi järjestäjien mukaan jopa Neuvostoliittoa.
1970-luvulla Kaunistosta tuli Merja Rantamäen ohella Toivo Kärjen sävellysten keskeinen tulkitsija. Vuosina 1968–1985 hän ensilevytti kaikkiaan 46 Kärjen sävellystä ja teki niiden lisäksi useita uusia versioita tämän vanhoista kappaleista.Kärki, Kalervo: Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 636–637. Helsinki: Mediapinta, 2015. Vuonna 1978 ilmestyneen Kauniston albumin Kun laulaa vain saan kaikki kappaleet olivat Kärjen säveltämiä.Kärki 2015, s. 723. thumb|upright|Pasi Kaunisto Vihreät Niityt -musiikkitapahtumassa 2007. Myöhemmin Kaunisto on esittänyt Toivo Kärjen ikivihreiden ja hengellisen musiikin lisäksi suomalaista ja ulkomaista laulelmaa. Vaikka laulajan tahti on alkuvuosien kiireestä hiljentynyt, hän levyttää vielä aktiivisesti ja keikkailee sekä Suomessa että ulkomailla. Kaunisto on kokeillut myös hautausurakoitsijan ammattia, mutta sittemmin palannut takaisin täyspäiväiseksi säveltaiteilijaksi.
Kauniston 2000-luvun levytyksiä ovat muun muassa Joulun juhlaa, talven tunnelmaa Pärnun sinfoniaorkesterin kanssa (joht. Tapani Puranen), sekä Onnelliset – Oskar Merikannon lauluja Piirpauke-orkesterin kanssa. Hän sai toisen kultalevynsä kokoelmalevystään Hitit vuonna 2010.
Kauniston puoliso on kuvataiteilija Irmeli Kaunisto. Tytär Verna Kaunisto-Feodorow on viulisti, musiikkipedagogi ja tietokirjailija. Tytär Milja Kaunisto on musiikintekijä ja kirjailija, joka kirjoitti myös Pasi Kauniston lokakuussa 2022 julkaistun elämäkerran Pasi Kaunisto – elävän laulajan sielu. Kaunisto on konsertoinut vuosien varrella paljon tyttäriensä kanssa. Kaunistolla on myös merikapteenipoika.
Pasi Kaunistolle on myönnetty Taiteen edistämiskeskuksen ylimääräinen taiteilijaeläke tunnustuksena ansiokkaasta urasta vuonna 2020.
Diskografiaa Albumit
Kokoelmia
Muut nimet Joel Sulo
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset iskelmälaulajat Luokka:Vuonna 1950 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt