Veikko Ahvenainen

Veikko Armas Ahvenainen (s. 24. syyskuuta 1929 Kuopio) on suomalainen harmonikkataiteilija, säveltäjä ja sanoittaja. Ahvenainen on harmonikansoiton Suomen mestari vuodelta 1957.Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 1, s. 60. Helsinki 1976. Hän esiintyy edelleen ja arvioi itse olevansa 95-vuotiaana (vuonna 2025) vanhin esiintyvä konserttihanuristi.https://www.facebook.com/harmonikkaliitto/posts/1059055857445846

Ura Kansakoulussa Kuopiossa Ahvenaisen luokkatovereina olivat muiden muassa tuleva koomikko, elokuvaohjaaja ja -tuottaja Spede Pasanen, tämän serkku, tuleva näyttelijä Veijo Pasanen sekä myöhempi elokuvaohjaaja Rauni Mollberg.Similä, Markus: Veikko Ahvenainen: Täysin palkein, s. 18–19. Jyväskylä: Gummerus, 2001. Soiteltuaan poikavuosinaan aluksi huuliharppua ja kaksirivistä harmonikkaa Ahvenainen hankki ensimmäisen viisirivisen harmonikkansa 11-vuotiaana.Similä 2001, s. 21–22. Nuoren soittajan esikuvana oli Viljo Vesterinen, jonka esiintymisiä Ahvenainen kävi säännöllisesti katsomassa ja kuuntelemassa. Harmonikansoittajana Ahvenainen on kuitenkin enimmäkseen itseoppinut.Similä 2001, s. 61–62. Ahvenainen soitti ensimmäisen soookonserttinsa Kuopion kaupungintalossa vuonna 1948. Ammattimuusikoksi hän ryhtyi 1950-luvun alussa, ja kiertueita hän teki muiden muassa Veikko Lavin ja Eugen Malmsténin kanssa. 1950-luvulla hän oli lyhyen aikaa mukana myös Olavi Virran orkesterissa.Similä 2001, s. 63–66. Ahvenainen sävelsi muutamia Lavin kappaleita, kuten jo 1950-luvulla levytetyt ”Neljä itkua”, ”Älä hyvä ystävä” ja ”Satamassa tapahtuu” sekä Lavin suosituimpiin kappaleisiin kuuluvan ”Silakka-apajalla”-polkan, jonka Lavi levytti vuonna 1971. Kahden Veikon kiertueyhteistyö vuosina 1952–1953 kariutui Lavin alkoholinkäyttöön.Matti Halmeaho: Laulajan testamentti: Veikko Lavin taiteilijavuodet, s. 90–91. Helsinki: Art House, 2013.

Ahvenaisen yhtyeen solistina kiersi tanssilavoja 1950-luvulla monen vuoden ajan Kalevi Korpi. Ahvenaisen mukaan Korpi oli lahjakas tenori, joka ei monipuolisesta ohjelmistostaan huolimatta saanut ansaitsemaansa arvostusta miltään taholta. Esimerkiksi Isossa musiikkitietosanakirjassa tai Peter von Baghin ja Ilpo Hakasalon Iskelmän kultaisessa kirjassa Korpea ei mainita lainkaan.Similä 2001, s. 72. Myöhemmin 1960-luvulla Ahvenaisen yhtyeessä lauloi Erkki Liikanen.Similä 2001, s. 50. Harmonikkamusiikin suosion vähentyessä ja rautalankayhtyeiden vallattua markkinat Ahvenainen alkoi harkita uutta aluevaltausta, ja syyskuussa 1970 hän piti ensimmäisen kirkkokonserttinsa Sundsvallissa Ruotsissa. Kuukautta myöhemmin hänellä oli Suomen ensimmäinen harmonikkakonsertti Hyvinkään kirkossa.Similä 2001, s. 54–55. Uransa aikana hän on soittanut kirkkokonsertteja Euroopan eri maissa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Uransa huippukonsertin hän on soittanut kuuluisassa Washington National Cathedralissa Yhdysvalloissa vuonna 1976.

Vaikka harmonikka oli Suomessa jo kauan ollut suosittu soitin, järjestelmällistä harmonikansoiton opetusta ei vielä 1950-luvulla ollut. Kehittääkseen taitojaan Ahvenainen pyrki Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan musiikin teoriaa, mutta silloinen rehtori Ernst Linko ilmoitti yksikantaan, ettei akatemiassa opeteta harmonikansoittajia.Similä 2001, s. 87. Samaan aikaan Westerlundin musiikkikustantamo havaitsi markkinaraon ja pyysi Ahvenaista kirjoittamaan harmonikansoiton oppikirjan, ja Veikko Ahvenaisen Harmonikkakoulun kolme osaa ilmestyivät vuosina 1959–1964. Lisäksi Fazer Kustannus on julkaissut suuren määrän Ahvenaisen laatimaa harmonikansoiton oppimateriaalia sekä hänen sävellyksiään ja sovituksiaan. Vuonna 1959 Ahvenainen aloitti harmonikansoiton opetuksen Hyvinkään musiikkiopistossa.Similä 2001, s. 88. Ahvenainen mainitsee konsertoivansa noin sata kertaa vuodessa Suomessa ja ulkomailla. Konserttimatkat Yhdysvaltoihin alkoivat tammikuussa 1966Similä 2001, s. 111. ja Neuvostoliittoon saman vuoden syksyllä.Similä 2001, s. 122. Ahvenainen on itse pitänyt uransa kohokohtana esiintymistä Moskovan Tšaikovski-salissa vuonna 1978.Similä 2001, s. 138. 75-vuotishaastattelussaan vuonna 2004 hän sanoi keskittyvänsä tulevaisuudessa säveltämiseen ja konsertteihin, jolloin lavaesiintymisille jää entistä vähemmän aikaa.

Ahvenaisen ensimmäinen levytys oli hänen itse säveltämänsä valssi "Muistoja Marseillesta" vuodelta 1955. Sen jälkeen hän on tehnyt useita satoja levytyksiä aina 2000-luvulle saakka — sekä klassista musiikkia että vanhaa tanssimusiikkia. Ahvenaisen yhdessä George de Godzinskyn kanssa tekemä albumi La Cumparsita nauhoitettiin vain hieman ennen de Godzinskyn kuolemaa. Vuonna 2015, jolloin tuli kuluneeksi 100 vuotta Toivo Kärjen syntymästä, Ahvenainen teki Carina Nordlundin kanssa CD:n Täysikuu - 18 Toivo Kärjen ikivihreää.

Useita Ahvenaisen harmonikkalevyjä julkaistiin Yhdysvalloissa sikäläisellä Accordia-levymerkillä. Levy-yhtiön omisti hänen hyvä ystävänsä, Kaliforniassa asunut harmonikkataiteilija John Molinari, joka oli aikoinaan ollut Pietro Frosinin oppilaana. Ahvenaisen konsertoidessa Yhdysvalloissa sikäläinen yleisö olisi halunnut ostaa hänen levyjään, mutta hän ei voinut tuoda niitä mukanaan Suomesta. Ahvenainen ja Molinari ratkaisivat pulman siten, että levyt äänitettiin Suomessa ja painettiin Yhdysvalloissa. Molinarin kuoltua vuonna 1989 levy-yhtiö siirtyi hänen pojalleen John Molinari Jr:lle, ja tämän kuoltua vuonna 1996 yhtiön toiminta loppui.Vesa Kurkela ja Marko Tikka (toim.): Suomalaisen harmonikan historia, s. 242. Ikaalinen: Suomen Harmonikkainstituutti ja Suomen Harmonikkaliitto, 2014.

Ahvenainen on soittanut uransa aikana kaikkien Suomen sinfoniaorkestereiden solistina, kuten Helsingin, Tampereen, Lahden, Turun, Oulun ja Kuopion kaupunginorkestereiden kanssa. Hän esiintyi 1950–1960-luvulla usein Radio-orkesterin solistina George de Godzinskyn johdolla. Ahvenaisen solistinumeroina olivat muun muassa Pietro Deiron harmonikkakonsertot A-molli, E-molli ja D-duuri, Anthony Galla-Rinin harmonikkakonsertto, Paul Crestonin ja venäläisen Nikolai Tsaikinin konsertto kantaesityksinä Suomessa.

Ahvenainen on kirjoittanut lukuisia harmonikansoiton oppikirjoja. Hän on myös sanoittanut lauluja, muun muassa "Ei saavu hän", "Begin the Beguine", "Jezebel", "Muistoja Ukrainasta" ja "Sulkavan aalloilla", "Syksyn tullessa", "Jäppilän Jenni", "Sinivalkoinen soitin".

Ahvenainen kiersi yhtyeensä kanssa suomalaisia tanssipaikkoja 1950- ja 1960-luvuilla. Yhtyeen laulusolistina oli Kalevi Korpi. Vuonna 1984 Ahvenainen perusti Veikon Hanurikvartetin, jossa soittavat hänen lisäkseen Arto Kivekäs, Seppo Lankinen ja Jarmo Tinkala, jotka ovat aiemmin olleet Ahvenaisen oppilaina. Kvartetti teki 30-vuotiskiertueensa keväällä 2013.

Ahvenainen on saanut Pro Finlandia -mitalin vuonna 2010. Hän harrasti 84-vuotiaana muun muassa maratonjuoksua, ja on juossut 31 täyspitkää maratonia, joista New Yorkissa 13 kertaa.Hanurini muistoja, s. 247

Ahvenainen solmi toisen avioliittonsa vuonna 2005 hanuristi Carina Nordlundin kanssa Björnan kirkossa.Hanurini muistoja, s. 228.

Tuotanto thumb|Kuusankoskitalolla vuonna 1987. Diskografia Veikko Ahvenainen (1966) Old Dance Music of Finland (1968) Old Finnish Dance Music (1969) Suosikkitangoja (1970) Sävelmuistoja Moskovasta (1972) Scandinavian Evergreens (1972) Lapikasta lattiaan (1973) Bach, Händel (Veikko Ahvenainen, harmonikka ja Matti Heroja, urut, 1974) Menneiltä ajoilta (1975) Viliä muistellen (1977) Juhlakonsertti (1979) Hanurini muistoja (1979) Best of Pietro Frosini - Pietro Frosinin parhaat (1981) Komialla Viipurin pelillä (1982) Juri Volkovitsin harmonikka (1983) Riippakoivun alla (1984) Sirkkojen tanssi (Veikon Hanurikvartetti, 1985) Täältä tullaan (Veikon Hanurikvartetti, 1987) Metsäkukkia (1989) Hilpeä hanuri (1993) Tiikerihai (Veikon Hanurikvartetti, 1994) 20 suosikkia – Kesäillan valssi (1996) La Cumparsita (Veikko Ahvenainen, harmonikka ja George de Godzinsky, piano, 1996) Varisevat lehdet (1997) Meksikon pikajuna (1998) 20 suosikkia – Tangon taikaa (1998) Musiikin mestareita: Virtuoosin juhlat (2009) 80v Juhlakonsertti (CD/DVD-levy, 2009) Ilta Oulunjoella

Kirjat Harmonikkakoulu 1, ohjelmistovihko Musettevalsseja harmonikalle Harmonikka aapinen Harmonikkaopas kotisoittajille Carl Czernyn 30 etydiä harmonikalle Klassisia pikkukappaleita harmonikalle Harmonikat soimaan nuottivihkot 1-22 Tango Albumi harmonikalle Pienet hanuristit nuottialbumi Parhaat joululaulut harmonikalle.

Lähteet Ahvenainen, Veikko: Hanurini muistoja''. (Sisältää äänite- ja sävellysluettelot.) Omakustanne, 2014.

Viitteet

Aiheesta muualla Virallinen sivusto.

Veikko Ahvenainen Pomuksen tietokannassa Veikko Ahvenainen soittaa vielä sata konserttia vuodessa. Yleisradio. Päivän henkilö: Veikko Ahvenainen. SuomiTV, 20.3.2010. Veikko Ahvenainen kasvoi köyhästä pikkupojasta juhlituksi konserttihanuristiksi. Yleisradio/Satumaa. Veikko Ahvenaisen levyttämät kappaleet Suomen Äänitearkiston tietokannassa. Veikko Ahvenaisen sävellystuotanto Suomen Äänitearkiston tietokannassa. Veikko Ahvenaisen sanoitustuotanto Suomen Äänitearkiston tietokannassa.

Luokka:Vuonna 1929 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt