Liljendal on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.
Liljendalin naapurikunnat olivat Lapinjärvi, Myrskylä ja Pernaja ennen kuntaliitosta vuoden 2010 alussa Loviisaan yhdessä Pernajan ja Ruotsinpyhtään kanssa.
Liljendalin halki kulkevat valtatie 6 ja Lahti–Loviisa-rata.
Historia Liljendal perustettiin vuonna 1575 erottamalla se Pernajasta.
Kunnan alueita halkova Lahti-Loviisa-rata oli alun perin Loviisan–Vesijärven rautatien kapearaiteinen rataosa, joka avattiin väliaikaiselle liikenteelle vuonna 1900 ja yleiselle liikenteelle vuonna 1904. Liljendalin kunnan alueella junat pysähtyivät Umpalan () ja Eskelinkylän () asemilla. Henkilöliikenteen lisäksi rautatie välitti runsaasti rahtia, joista suuri osa oli Vesijärveltä ja Päijänteeltä tullutta puutavaraa. Vähitellen kannattamattomaksi ajautunut rautatie myytiin valtionrautateille vuonna 1956 ja rata leveäraiteistettiin vuonna 1960.
vasen|pienoiskuva|Kartta Loviisan seudun aluemuutoksista.
Liljendaliin liitettiin alueita Pernajasta vuonna 1936, joista osa liitettiin takaisin Pernajaan vuonna 2000. Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää yhdistyivät osaksi Loviisaa vuonna 2010.
Väestö Kunnassa asui ihmistä. Kunta oli kaksikielinen: enemmistö eli 77 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 20 prosenttia suomea.Internet Wayback Machine, suomenkielinen wikipedia 7. tammikuuta 2007, tieto otettu tuolloin finstatilta
Maantiede Liljendalin pinta-ala oli km², josta km² oli maata ja loput km² sisävesialueita.
Vesistöt Merkittävin vesialue on Hopjärvi (, alkuperäiseltä nimeltään Haapajärvi), joka pääosin sijaitsi Liljendalin kunnan alueella. Järvi kuuluu Koskenkylänjoen vesistöön. Pinta-alaltaan se on 624 hehtaaria ja valuma-alueen koko noin 3 200 hehtaaria. Järven keskisyvyys on 2,4 metriä ja suurin syvyys 6,5 metriä. Järvenlaskut ovat pienentäneet sen pinta-alaa alkuperäisestä koosta.
Kirkonkylän maisemassa sen länsipuolella on Sävträsk, joka on pitkälti umpeenrehevöitynyt. Se on kuitenkin vesilintujen pesimäpaikka, ja laitamilla on rakennettuja lintuhavaintopaikkoja.
Etäisyyksiä Liljendalista Helsinki 75 km Kotka 55 km Kouvola 60 km Lahti 60 km Loviisa 15 km Porvoo 25 km
Liljendalin kylät Anteronkylä (Andersby), Embom, Eskelinkylä (Eskilom), Garpom, Hopom, Huomanninkylä t. Huomaninkylä (Hommansby), Kuckubacken, Kvarnbacken, Reimansbacken, Rumpila (Drombom), Sporrasbacken, Sävträsk, Söderby, Umpala (Mickelspiltom)Tietoja seurakunnista/Liljendal
Numero Maarekisterikylä Kylän osia 434-416 Andersby (suom. Anteronkylä) 434-417 Drombom (suom. Rumpila) 434-419 Eskilom (suom. Eskelinkylä) 434-420 Garpom 434-422 Hopom 434-421 Hommansby (suom. Huomanninkylä t. Huomaninkylä) 434-895 Kuckubacken 434-451 Kuskosk (suom. Kuuskoski) 434-486 Kvarnbacken 434-420 Reimansbacken 434-424 Söderby Sporrasbacken 434-483 Suomenkylä 434-423 Mickelspiltom (suom. Umpala) Hommansbacken
Sävträsk pienoiskuva|Liljendalin kirjasto Sävträskissä. Sävträsk on kaupunginosana tai entisen Liljendalin kunnan kylänä Liljendalin kirkonkylän eteläinen jatke, jossa on edelleen mm. Länsi-Kymen Osuuspankin Liljendalin konttori, Sävträsk skola ()https://www.loviisa.fi/paivahoito-ja-koulutus/esi-ja-perusopetus/koulut/savtrask-skola sekä Loviisan kaupunginkirjaston Liljendalin lähikirjasto. https://www.loviisa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot
Sävträskissä on myös sopimuspalokunta, Sävträsk FBK (), joka on Porvoon kaupungin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta.
Sävträskissä tien länsipuolella ja Sävträskin vapaapalokunnan pohjoispuolella sijaitsee lounasravintola Bagarstugan, joka on Carl Gustaf Armfelt vanhemman talo kartanon ajoilta. Hän asui taloa everstinä perheensä kanssa Suuren Pohjan sodan aikana 1713, minä vuonna hänet ylennettiin kenraalimajuriksi, mistä hän joutui luopumaan Ruotsin armeijan vetäytyessä Georg Lybeckerin komennossa.
Nähtävyyksiä pienoiskuva|300px|Liljendalin, Lapinjärven ja Myrskylän taistelun muistokivi Suomen sodasta (1808–1809) Liljendalin kirkko
Kulttuuri Murre Liljendalin alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Suomen kielessä Liljendalin puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Liljendalin murre kuuluu kaakkoishämäläiseen Iitin ryhmään. Liljendalin ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän itä-uusimaalaisiin murteisiin.
Ruokakulttuuri Liljendalin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 57. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Lähteet Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista
Viitteet
Aiheesta muualla
Liljendalin seurakunta Itä-Uudenmaan tapahtumakalenteri
*