Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoona ()Finska grenadjärskarpskyttebataljonen Förvaltningshistorisk ordbok, Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 9.11.2022.Grenadjär-skarpskyttebataljon Förvaltningshistorisk ordbok, Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 9.11.2022. oli vuosina 1846–1857 Turussa eri nimillä toiminut joukko-osasto, joka oli osa Suomen suuriruhtinaskunnan armeijaa. Sen seuraajaksi perustettu Suomen opetustarkk’ampujapataljoona, sittemmin opetustarkk’ampujakoulu, toimi vuosina 1857–1860 Hämeenlinnassa.
Pataljoona perustettiin vuonna 1846 nimellä Suomen tarkk’ampujapataljoona. Nimi muutettiin vuonna 1848 Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonaksi.Sirkkala kasarmina 1846–1918 Hiiskuttua 10.4.2018. Viitattu 9.11.2022.Suomen tarkk'ampujapataljoona Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 9.11.2022. Pataljoona oli mukana Oolannin sodan taisteluissa Suomen alueella. Kaksi sen komppaniaa osallistui toukokuussa 1854 sodan ensimmäiseen yhteenottoon, Tammisaaren lähellä käytyyn Vitsandin kahakkaan. Kaksi muuta komppaniaa – pataljoonan 3. ja 4. komppania – lähetettiin kevättalvella 1854 Ahvenanmaalle Bomarsundin linnoituksen vahvistusjoukoiksi ja ne jäivät Bomarsundin taistelun jälkeen brittiläis-ranskalaisten joukkojen vangeiksi. Suomalaiset olivat kaksi vuotta sotavankeudessa Lewesin kaupungissa Englannissa.Raoul Johnsson & Ilkka Malmberg: Kauhia Oolannin sota – Krimin sota Suomessa 1854–1855, s. 164–165, 168, 264, 306, 328–329. John Nurmisen säätiö, Helsinki 2013.
Krimin sodan jälkeen pataljoonaa supistettiin ja se nimettiin vuonna 1856 Suomen harjoitustarkk’ampujapataljoonaksi sekä seuraavana vuonna Suomen opetustarkk’ampujapataljoonaksi, joka sijoitettiin samalla Hämeenlinnaan. Alkuperäisen pataljoonan jäähyväisjuhlat vietettiin toukokuussa 1857 Turun Seurahuoneella. Kesäkuussa 1859 pataljoonan seuraajiksi tulivat Suomen opetustarkk’ampujakoulu ja opetustarkk’ampujakomppania, jotka molemmat lakkautettiin heinäkuussa 1860.
Turussa pataljoona oli sijoitettu Sirkkalan kasarmille. Rakennus oli aiemmin toiminut köyhäintalona.
Turun tuomiokirkon Tarkk’ampujan kappeli on nimetty pataljoonan mukaan. __NOTOC__ Komentajat Oskar Falck 1846–1849 Henrik Lyra vt. 1849–1852, vakinainen 1852–1858
Katso myös Suomen kaarti (toimi myös eräässä vaiheessa nimellä Suomen opetustarkk’ampujapataljoona)
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen tarkk'ampujapataljoona Sukuhistoria.fi
Luokka:Suomalaiset sotilasyksiköt autonomian aikana Luokka:Turun historia