Vestas V150-4.2 MW on tanskalaisen Vestaksen valmistama 4MW-luokan tuulivoimalaitos, jonka nimellisteho on 4,2 megawattia, ja joka on ollut sarjatuotannossa vuodesta 2019 alkaen. Sitä on myyty eri puolille maailmaa 3 753 tuulivoimalaa (syyskuu 2024 tilanne ) yli 145 tuulivoimapuistoon (syyskuun 2024 tilanne ). Suomessa on tuulivoimapuistoja, jossa samalla konseptilla toteutettuja tuulivoimaloita esitellään nimellä Vestas V150-4.3 MW. Sellaiseksi rekisteröityä tuotetta ei kuitenkaan markkinoida Vestaksen verkkosivuilla. Siitä on kuitenkin julkaistu tätä nimeä kantavia käsikirjoja, minkä vuoksi tämä malli sisällytetään mukaan tähän artikkeliin. Kyseinen malli on Vestaksen toistaiseksi eniten myyty tuulivoimalamalli .
Tekniset ominaisuudet pienoiskuva|Kuvaaja voimalaitoksen V150 toiminnasta eri tuulennopeuksilla. Tuulivoimalaitos on suunniteltu heikkotuulisiin ympäristöihin, jossa tuulen vuotuinen keskinopeus on 7,5 metriä sekunnissa (m/s), kovissa puuskissa korkeintaan 37,5 m/s ja keskinkertaisessa turbulenssissa (IEC IIIb, IEC S).
Voimalan perusversio on tarkoitettu toimimaan -30 °C – +45 °C asteessa. Voimalaan voidaan asentaa jäänestolaitteistoja ja sen siivet voidaan varustaa jäätä irrottavilla toiminnoilla. Tuulivoimalan tuuliturbiini eli roottori on kolmisiipinen. Siipien pyyhkäisyala on 17 672 neliömetriä ja pyyhkäisyalan halkaisija on 150 metriä. Pyörimisnopeutta säädetään automaattisesti. Voimalan toimintaa kuvataan tuulennopeuksilla: käynnistymisnopeus on 3,0 metriä sekunnissa (m/s), nimellistuulennopeus on 9,9 m/s ja sammutusnopeus on 24,5 m/s. Voimala palaa tuotantoon, kun tuulen nopeus laskee takaisin 22,5 m/s. Tuulen kasvaessa nimellistuulennopeuteen, kasvaa myös sähkön tuotantoteho, mutta sitä suuremmilla tuulennopeuksilla tuotantoteho säilyy 4,2 megawatissa. Myrskytuulella turbiini pysäytetään kiertämällä siivet kohtisuoraan asentoon ja lukitsemalla pyörimisakseli levyjarrulla. Tuulivoimalan tuottama melu on vertailuarvona ilmoitettuna 104,9 desibeliä.
Tuulivoiman tuotannossa hyödynnetään siipien käännettävyyttä ja vaihteiston kolmiportaisuutta. Vaihteisto pyörittää kaksoissyötettyä asynkronista sähkögeneraattoria (ASYNC DF) pyrkien tuottamaan 800 voltin jännitteen 50 tai 60 hertsin taajuudella. Tornin juurella on oma muuntaja, jolla jännite voidaan nostaa tuulivoimapuiston vaatimalle siirtojännitteelle. Se on yleensä 20–30 kilovolttia.
Suomessa Suomessa on 4,2 megawatin versiona ainakin seuraavissa tuulipuistoissa (lukumäärä, valmistuminen, kunta): Kuuronkallion tuulivoimapuisto: 14 kpl, 2019, Kannus Lakiakankaan tuulivoimapuisto: 12 kpl, 2019, Isojoki Viinamäen tuulivoimapuisto: 5 kpl, 2019, Ii Kalaxin tuulivoimapuisto: 21 kpl, 2019, Närpiö Piiparinmäen tuulivoimapuisto: 13 kpl, 2021, Kajaani Ilosjoen tuulivoimapuisto: 1 kpl, 2021, Pihtipudas Jakostenkallion tuulivoimapuisto: 1 kpl, 2021, Sievi Suolakankaan tuulivoimapuisto: 9 kpl, 2021, Kauhajoki Kröpulnin tuulivoimapuisto: 7 kpl, 2021, Uusikaarlepyy Kortekallion tuulivoimapuisto: 3 kpl, 2022, Sastamala
Näiden lisäksi on käytössä 4,3 megawatin versiota seuraavissa tuulipuistoissa: Ilosjoen tuulivoimapuisto: 6 kpl, 2021, Pihtipudas Jakostenkallion tuulivoimapuisto: 6 kpl, 2021, Sievi Välikankaan tuulivoimapuisto: 24 kpl, 2021, Haapajärvi Storbackenin tuulivoimapuisto: 7 kpl, 2021, Vöyri Mutkalammin tuulivoimapuisto: 6 kpl, 2022, Kalajoki Saunamaan tuulivoimapuisto: 8 kpl, 2022, Teuva Lakiakankaan tuulivoimapuisto 3: 20 kpl, 2022, Isojoki Voimamyllyn tuulivoimapuisto: 6 kpl, 2022, Humppila Palman tuulivoimapuisto: 4 kpl, 2023, Somero
Huomioita
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Tuulivoimalaitos