Operaatio Panssarinyrkki () oli Saksan erikoisoperaatio, joka suoritettiin Unkarin pääkaupungissa Budapestissa toisen maailmansodan aikana 15.–16. lokakuuta 1944. Siinä Saksa syrjäytti Unkarin hallituksen ja valtionhoitaja Miklós Horthyn, jotka olivat aikoneet irrottaa Unkarin sodasta Saksan rinnalta, ja tilalle asetettiin Ferenc Szálasin ja Nuoliristi-puolueen muodostama saksalaismielinen hallitus, joka jatkoi sotaa. Operaatio toteutettiin Adolf Hitlerin nimenomaisesta käskystä ja sitä johti SS-Sturmbannführer Otto Skorzeny.

Tausta

Erikoisoperaatiota edelsi maaliskuussa 1944 suoritettu operaatio Margarethe, jolloin Saksan joukot miehittivät Unkarin tavoitteenaan turvata Unkarin pysyminen akselivaltojen puolella.Huotari & Vehviläinen 2004, s. 227-231. Saksalaisten edustajana Unkarissa oli Hitlerin nimittämä valtakunnanvaltuutettu Edmund Veesenmayer, jolla oli käytännössä valta Unkarissa.Huotari & Vehviläinen 2004, s. 229. Vaikka valtionhoitajana toiminut amiraali Miklós Horthy oli edelleen Unkarin valtionpäämiehenä Margrethe-operaation aikana valtaan noussut saksalaismyönteinen Döme Sztójayn hallitus ryhtyi vainoamaan vasemmisto-oppositiota ja vangitsi monia sen johtajistaHuotari & Vehviläinen 2004, s. 231., mutta salli toisaalta äärioikeistolaisen Nuoliristi-puolueen aloittaa uudelleen toimintansa. Sztójay myös lähetti lisää unkarilaisia joukkoja sotimaan itärintamalle ja salli Unkarin juutalaisten kuljetukset Saksan keskitysleireille.

Amiraali Horthy ei pitänyt tästä kehityksestä, ja hänellä oli vielä sen verran arvovaltaa, että hän sai elokuussa 1944 saksalaiset suostumaan juutalaiskuljetusten keskeyttämiseen ja Sztójayn korvaamiseen Géza Lakatosilla.Huotari & Vehviläinen 2004, s. 231-232.

Horthyn pojan sieppaus Kun Saksan johtaja Adolf Hitler sai tiedon, että Unkarin valtionhoitaja amiraali Horthy neuvotteli salaa maansa antautumisesta etenevälle puna-armeijalle, hän lähetti Unkariin SS-Obersturmbannführer Otto Skorzenyn ja entisen erikoisjoukkojen komentajan Adrian von Fölkersamin. Antautuminen olisi aiheuttanut jopa miljoonan Balkanin niemimaalla taistelleen saksalaissotilaan joutumisen eristyksiin.

Horthyn poika Miklós Horthy nuorempi tapasi näihin aikoihin Neuvostoliiton edustajia. Saksan turvallisuuspalvelu ilmoitti Horthy nuoremmalle välittäjiensä kautta, että Jugoslavian partisaanijohtaja Titon lähettiläät halusivat tavata hänet. Kokous sovittiin 15. lokakuuta Unkarin Tonavan-satamien johtajan toimistossa. Horthy nuoremman saapuessa rakennukseen Skorzeny ja hänen joukkonsa hyökkäsivät ja pakottivat Horthy nuoremman antautumaan. Sen jälkeen tämä kuljetettiin lentokentälle ja edelleen Wieniin. Sieltä hänet kuljetettiin Mauthausenin keskitysleirille.

Horthy ilmoittaa aselevosta

Unkarin 1. armeijan komentaja kenraalieversti Béla Miklós, joka oli ollut yhteydessä Neuvostoliiton joukkoihin Itä-Unkarissa, aloitti neuvottelut aselevosta. Vaikka Horthy oli vankkumaton antikommunisti, hänen keskustelunsa Saksan edustajien kanssa sai hänet päättelemään, että Neuvostoliitto oli tässä tilanteessa ”pienempi paha”. Neuvostoliiton edustajat lupasivat, että Unkari pysyy itsenäisenä, jos se kääntyisi entistä liittolaistaan ​​vastaan.

Amiraali Horthy julisti tällöin kruununneuvoston kokouksessa:

Iltapäivällä 15. lokakuuta 1944 Horthy ilmoitti kansallisessa radiopuheessaan, että Unkari oli allekirjoittanut aselevon Neuvostoliiton kanssa. Saksalaiset olivat kuitenkin tietoisia Horthyn toimista ja olivat jo alkaneet toteuttaa suunnitelmaansa saksalaismyönteisen hallituksen saattamiseksi valtaan. Nuoriristipuolueen joukot ottivat radion pian Horthyn puheen jälkeen valtaansa, ja uudessa radiolähetyksessä he ilmoittivat Unkarin jatkavan taistelua. thumb|SS-Obersturmbannführer Otto Skorzeny (vasemmalla) ja komentajan Adrian von Fölkersam (oikealla) matkalla Budan linnaan 15. lokakuuta 1944.

Skorzeny puolestaan lähetti sitten saksalaisjoukkoja ja panssarivaunujen kera Budan linnan porteille. Horthyllä ei ollut riittävästi unkarilaisjoukkoja puolustautuakseen ja hän antoi sen vuoksi linnaa puolustaville käskyn olla tekemättä vastarintaa. Saksalaisten Budapestin valtakunnanvaltuutettu Edmund Veesenmayer miehineen pidätti Horthyn myöhemmin 15. lokakuuta. Seuraavana päivänä Horthy pakotettiin kirjoittamaan aselepojulistuksen peruutus ja virastaluopumisasiakirja, jolla hän luovutti valtansa Nuoliristi-liikkeelle ja sen johtaja Ferenc Szálasiille.Huotari & Vehviläinen 2004, s. 233. Valtakunnanvaltuutettu Veesenmayer ilmoitti saksalaisten uhkaavan Horthyn siepatun pojan henkeä, ellei amiraali allekirjoittaisi asiakirjaa.Huotari & Vehviläinen 2004, s. 232. Veesenmayerin lupauksista huolimatta Horthy nuorempi pysyi edelleen vangittuna aina maailmansodan loppuun eli toukokuuhun 1945 asti. Amiraali Horthy itse vangittiin ja vietiin Hirschbergin linnaan Saksan Baijeriin. Koska Unkari taisteli loppuun asti Saksan rinnalla, Horthya pidettiin sotavankina. Seitsemän kuukautta myöhemmin maailmansodan päättymisestä, 17. joulukuuta 1945, hänet vapautettiin Nürnbergin vankilasta. thumb|left|Vallan 16. lokakuuta 1944 ottanut Nuoliristi-puolueen johtaja Ferenc Szálasi Budapestissä.

Nuoliristijohtaja Szálasi astui 16. lokakuuta 1944 Unkarin valtionpäämiehen ja pääministerin tehtävään ja jatkoi sotaa natsi-Saksan rinnalla. Saksalaisten ja nuoliristijohtoisten unkarilaisten taistelut jatkuivat kiivaina joutuessa puna-armeijan piirittämäksi joulukuussa 1944. Taistelut Unkarissa jatkuivat koko kevään 1945. Szálasin hallitus voetti sodan viimeiset kuukaudet varjoelämää Länsi-Unkarissa.Huotari & Vehviläinen 2004, s. 235. Tappioon päättyneiden taistelujen myötä Szálasi pakeni Saksaan, jossa hänet pidätettiin sodan lopussa.

Lähteet

Viitteet

Luokka:Saksan sotilasoperaatiot toisessa maailmansodassa Luokka:Sotilasmiehitys toisessa maailmansodassa Luokka:Vallankaappaukset Luokka:Unkari toisessa maailmansodassa Luokka:Vuoden 1944 sotahistoria