pienoiskuva|Liputuspäivällä halutaan kunnioittaa karjalalaista siirtoväkeä. Kuvassa karjalankannakselainen perhe tekemässä lähtöä talvisodan alkupäivinä. Evakkojen liputuspäivää vietetään Suomessa 20. huhtikuuta. Liputtamalla halutaan muistaa ja kunnioittaa toisen maailmansodan aikaisten talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan tapahtumien vuoksi kotiseutunsa pysyvästi tai väliaikaisesti jättämään joutuneita ihmisiä. Liputuspäiväksi valittiin Karjalan liiton perustamispäivä. Ensimmäisen kerran tällaisena muistopäivänä liputettiin pääsiäispäivänä vuonna 2025 Karjalan liiton aloitteesta. Järjestö kutsui mukaansa liputtamaan valtion laitokset, kunnat, seurakunnat, yhdistykset, yritykset sekä yksityishenkilöt, ja monet niistä päättivät osallistua päivän viettoon.
Karjalan liitto ja eduskunnan Karjala-kerho yrittivät monena vuonna saada evakkojen muistolle virallista liputuspäivää. Asiasta tehtiin 2020, 2021 ja 2024 eduskunnassa kirjallinen kysymys kulloisellekin sisäministerille, mutta viralliseen päivään suhtauduttiin kielteisesti.
Vastauksessaan vuonna 2024 tehtyyn kirjalliseen kysymykseen sisäministeri Mari Rantanen totesi, että aihe on arvokas ja tärkeä, mutta siihen liittyviä liputuspäiviä on jo kolme: puolustusvoimain lippujuhlan päivä (4. kesäkuuta), kansallinen veteraanipäivä (27. huhtikuuta) ja kaatuneitten muistopäivä (toukokuun kolmas sunnuntai). Lisäksi oli sisäministeriön suositus liputtaa sotien päättymisen juhlavuosina. Vuonna 2024 virallisia ja vakiintuneita liputuspäiviä oli 26 sekä lisäksi neljä suositeltua päivää. Suuri määrä saattaa aiheuttaa liputusväsymystä ja nostaa kansalaisissa kielteisiä tunteita. Siksi ministeriö ei nähnyt tarpeelliseksi edistää evakkojen omaa liputuspäivää, mutta koska Suomen lipulla saa liputtaa vapaasti, niin kansalaiset, järjestöt ja muut tahot voivat halutessaan tiettynä päivänä liputtamalla vakiinnuttaa siitä liputuspäivän.
Lähteet
Luokka:Suomen liputuspäivät Luokka:Evakot ja asutustoiminta