Karl Pärsimägi (1902 -1942) oli virolainen modernistinen taidemaalari. Hänen taidettaan kuvataan yhtäaikaa sekä rohkeasti värejä käyttäväksi että herkäksi. Värien käyttönsä vuoksi häntä onkin verrattu Matisseen. Elämänvaiheita Karl Pärsimägi oli varakkaan maanviljelijän poika. Vuonna 1919 hän osallistui Viron vapaussotaan ja hänet palkittiin kunniamerkillä. Sen jälkeen hän meni vastoin isänsä tahtoa Tarttoon kirjautuakseen modernistisen Pallas-taidekoulun oppilaaksi.
Opetuksessaan Pallas-taidekoulu painotti uutta eurooppalaista taidetta, mutta otti vaikutteita myös kansantaiteesta. Merkittäviä vaikutteita Pärsimägelle antoivat opettajat Konrad Mägi ja Nikolai Triik. Vuonna 1923 Pärsimägi teki opintomatkan Saksaan ja piti ensimmäisen näyttelynsä.
Vähitellen Pärsimägi teki sovinnon isänsä kanssa ja isä kustansi pojalleen matkan Pariisiin vuonna 1937. Taiteelliselta kannalta matka oli merkittävä, sillä Pärsimägi meni opiskelemaan Académie Colarossiiin. Siellä hänen taiteeseensa tuli vaikutteita Paul Cézannelta. Hänen aihevalintansa oli melko monipuolista, hän maalasi sisäkuvia, alastontutkielmia, muotokuvia ja maisemia.
Toinen maailmansota alkoi vuonna 1939 ja vuonna 1940 Neuvostoliitto miehitti Viron. Pärsimägi päätti jäädä Pariisiin, koska piti sitä turvallisena kaupunkina. Luulo osoittautui kohtalokkaasti vääräksi.
Gestapo pidätti Pärsimägin Pariisissa vuonna 1941. Pariisista Pärsimägi siirrettiin Drancyn siirtoleirille ja edelleen Auschwitziin, missä hänet murhattiin.
Syyt Pärsimägin pidättämiselle ja lähettämiselle keskitysleiriin eivät ole selvinneet. Asiasta on erilaisia teorioita. Yhden mukaan hän olisi ollut mukana Ranskan vastarintaliikkeessä. Toisen teorian mukaan hän olisi jäänyt kiinni juutalaisten auttamisesta ja kolmannen teorian mukaan hän olisi ollut homoseksuaali. Kansallissosialistien hallinto vangitsi arviolta 5000 - 15 000 homoseksuaalia.
Pärsimägi ja hänen taiteensa ovat melko huonosti tunnettuja. Koska hän oli ollut aktiivinen Viron vapaussodassa, ei Neuvostoliiton aikana hänen taiteensa esittäminen ollut suotavaa. Hänen satavuotissyntymäpäivänsä muistettiin ja hänen taidettaan oli näytteillä Tartossa ja Tallinnassa. Lähteet
Aiheesta muualla https://zone47.com/crotos/?&p170=1732649&mode=1
Luokka: Virolaiset taidemaalarit Luokka: Holokaustissa kuolleet Luokka: Vuonna 1902 syntyneet Luokka: Vuonna 1942 kuolleet