Grönlannin kriisi alkoi vuonna 2025, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump antoi lausuntoja Tanskalle kuuluvan Grönlannin liittämisestä osaksi Yhdysvaltoja. Trump oli ehdottanut asiaa jo ensimmäisellä presidenttikaudellaan. Toisella presidenttikaudellaan tammikuussa 2025 hän kertoi, ettei sulkisi pois voimakeinoja Grönlannin hankkimiseksi. Hänen mukaansa saaren tulisi kuulua Yhdysvalloile, tai muuten Kiina tai Venäjä miehittäisi sen.
Tammikuussa 2026 Trump kyseenalaisti Tanskan kykyä puolustaa Grönlantia. Sen seurauksena Tanska alkoi johtaa saarella monikansallista sotilasoperaatiota nimeltä Arctic Endurance, joka jatkuu koko vuoden ajan. Trump lupasi sittemmin olla käyttämättä sotilaallista voimaa Grönlannissa, mutta jatkoi vielä vuonna 2026 puheita Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin.
Syyskuussa 2026 uutisoitiin, että Tanska ja Yhdysvallat olivat päässeet sopimukseen Grönlannista. Sopimus on määrä allekirjoittaa YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Reutersin mukaan sopimus antaisi Yhdysvaltain armeijalle oikeudet laajempaan läsnäoloon saarella. Trump ilmoitti Yhdysvaltojen aikovan vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan alueella välittömästi. Yhdysvalloilla on ollut jo vuonna 1951 allekirjoitetusta puolustussopimuksesta lähtien oikeus rakentaa ja ylläpitää sotilastukikohtia Grönlannissa, joskin Tanskan ja Grönlannin luvalla. Grönlannissa on Yhdysvaltojen kylmän sodan aikaisia tukikohtia, jotka ovat olleet käyttämättöminä. Syyskuussa 2026 Yhdysvaltain ainoa käytössä oleva tukikohta maassa oli Pituffikin avaruustukikohta. Trump kirjoitti Truth Socialissa, että sopimuksen myötä Yhdysvaltain viholliset eivät saisi sijoittaa tukikohtia Grönlantiin, ylläpitää sotilaallista läsnäoloaan Grönlannissa tai tehdä arkaluonteisia investointeja sinne ilman Yhdysvaltain kirjallista lupaa. Aiemmin nuo asiat olisivat vaatineet vain Tanskan ja Grönlannin suostumusta. Sopimuksen myötä mineraalien ja maametallien louhiminen Grönlannissa on mahdollista vain Naton jäsenmaille. Sopimuksen myötä Yhdysvallat saa myös hallita sotilastukikohtiaan Grönlannissa maan mahdollisen itsenäistymisen jälkeenkin.
Yhdysvaltain toimet Trump oli jo aiemmin ensimmäisellä presidenttikaudellaan vuonna 2019 ilmoittanut Yhdysvaltojen halukkuudesta ostaa Grönlanti. Tammikuussa 2025 Trump kertoi, ettei sulje pois voimakeinoja Grönlannin hankkimiseksi. Trumpin mukaan Yhdysvaltojen olisi saatava saari, koska muuten Kiina tai Venäjä miehittäisi sen.
Joulukuussa 2025 Trump nimitti Jeff Landryn Yhdysvaltain Grönlannin-erityislähettilääksi. Landry kirjoitti X:ssä, että tehtävän tavoitteena on tehdä Grönlannista osa Yhdysvaltoja.
Kriisi kärjistyi alkuvuodesta 2026, kun Trump uhkasi osaa Euroopan maista tulleilla, mikäli ne vastustaisivat Grönlannin hankkimista. Trump kuitenkin myöhemmin perui uhkauksensa.
Grönlannin kansallispäivänä 21. kesäkuuta 2026 Trump kirjoitti X:ssä, että Grönlannista voisi tulla Yhdysvaltain 51. osavaltio jo seuraavana vuonna. Heinäkuussa hän sanoi jälleen, että Grönlannin tulisi olla Yhdysvaltojen hallinnassa.
Kuvia
Arctic Endurance pienoiskuva| pienoiskuva|Arctic Endurance -operaatioon osallistuvia ranskalaisia ja tanskalaisia sotilaita Grönlannissa tammikuussa 2026.Operation Arctic Endurance on nimitys Tanskan johtamalle monikansalliselle sotilasoperaatiolle. Operaatiosta uutisoitiin ensimmäisen kerran 14. tammikuuta 2026. Tammikuussa 2026 Yhdysvallat kyseenalaisti Tanskan kyvyn puolustaa Grönlantia ja vaati aluetta itselleen. Tanska reagoi aikaistamalla Grönlantiin suunnittelemaansa sotaharjoitusta ja pyytämällä liittolaisiaankin mukaan harjoituksiin. Harjoituksiin lähti Tanskan lisäksi mukaan seitsemän Euroopan maata. Sen seurauksena Yhdysvallat uhkasi asettaa tulleja harjoituksiin osallistuneita maita kohtaan. Trumpin ja Naton pääsihteeri Mark Rutten keskustelun jälkeen Yhdysvallat ei lopulta päätynytkään asettamaan tulleja. Trump lupasi tuolloin myös olemaan käyttämättä sotilaallista voimaa Grönlannissa.
23. tammikuuta 2026 Tanskan puolustusvoimat tiedotti, että Arctic Endurance jatkuisi koko vuoden 2026 ajan ja että harjoitukset suunniteltiin pidettävän Grönlannissa ja sen lähialueilla. Operaatio järjestetään läheisessä yhteistyössä Grönlannin hallituksen kanssa. Tiedotuksen mukaan harjoituksiin osallistuvat Ranska, Saksa, Ruotsi, Norja, Suomi, Alankomaat, Islanti ja Belgia, ja joidenkin muidenkin Naton jäsenmaiden tiedustelujoukkoja odotettiin saapuvaksi saarelle tulevan vuoden mittaan. Helmikuussa 2026 Nato käynnisti Arctic Sentry -sotilasoperaation, jonka osaksi myös Arctic Endurance kuuluu. Arctic Endurancen tarkoitus on muun muassa ylläpitää kykyä toimia arktisissa olosuhteissa ja vahvistaa Naton kykyä toimia arktisella alueella.
Elokuussa 2026 Tanskan puolustusvoimat tiedotti, että Grönlantiin oli ensimmäistä kertaa lähihistoriassa lähetetty varusmiehiä harjoituksiin. Harjoituksiin kuului myös joitain Arctic Endurance -operaatioon liittyviä tehtäviä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Donald Trumpin presidenttikausi Luokka:Grönlannin politiikka Luokka:Grönlannin historia Luokka:Vuoden 2025 politiikka Luokka:Vuoden 2026 politiikka Luokka:Yhdysvaltojen ja Tanskan suhteet Luokka:Yhdysvaltain poliittinen historia