Isidore-Alexandre-Augustin Pils (1813, Pariisi - 1875, Douarnenez) oli ranskalainen taidemaalari. Hän oli yksi menestyneimmistä taidemaalareista Ranskan toisen keisarikunnan aikana. Lyhyt elämäkerta Taiteilijan taipaleelle Isidore Pilsin isä oli taidemaalari ja sotilas François Pils. Taideopinnot Isidore Pils aloitti 15- vuotiaana Guillaume Guillon-Lethière´n ateljeessa. Opettajan kuoltua vuonna 1832 piti löytää uusi opettaja. Uudeksi opettajaksi valikoitui François-Édouard Picot. Opettajasta ja oppilaasta tuli elinikäiset ystävät.
Picot`n suosituksesta Pils pääsi restauroimaan Fontainebleaun palatsin Henrik II:n gallerian maalaukset. Palattuaan Pariisiin hän päätti kilpailla Prix de Rome- stipendistä joka mahdollisti opiskelun ja maalaamisen Roomassa. Pils sairastui ikäväkseen ja joutui sairaalaan juuri kun kilpailu oli käynnissä ja sai ainoastaan toisen palkinnon. Seuraavana vuonna, 1838, hän päätti osallistua uudelleen ja nyt hän voitti pääpalkinnon teoksekllaan "Pyhä Pietari parantaa halvaantuneen temppelin portilla".
Stipendi takasi viiden vuoden oleskelun Roomassa Ranskan instituutissa, jota johti tuolloin taidemaalari Ingres. Roomassa Pilsiä alkoi vaivata tuberkuloosi ja hänet lähetettiin toipumaan Ischialle. Paluumatkalla Roomaan hän vieraili Pompejin kaivauksilla, missä jäljensi maljakoita sekä pronssipatsaita. Sairastelusta huolimatta Pils jaksoi matkustella Napolissa, Firenzessä ja Venetsiassa. Taiteellinen toiminta oli niukkaa, mistä hänen opettajansa ilmaisi pettymyksensä. Kohti menestystä Italiassa oleskelunsa aikana Pils vapautui Ingresin edustamasta klassisuudesta. Hän alkoi kuvata maailmaa maalauksissaan aivan uudella tavalla. Hänen ihmishahmonsa eivät ole enää malleja, joiden päälle on heitetty jokin vaate, vaan eläviä ihmisiä elävissä tilanteissa. Hän värväsi maalaustensa mallit kirjaimellisesti kadulta. Lisäksi hänen töistään alkaa välittyä myötätuntoa huono-osaisia kohtaan.
Italiasta palattuaan Pils käänsi katseensa Raamatun tapahtumista lähihistoriaan. Vuonna 1849 ilmestyi hänen suuren yleisön suosion saavuttanut maalauksensa "Rouget de Lisle laulaa Marseljeesia." Myös kriitikot ihastelivat teosta. Heidän mielestä se kuvasi aidosti ystäväpiiriä keskellä merkittäväksi nousevaa historiallista tapahtumaa.
Myös ostava yleisö oli Ranskassa muuttunut. Heinäkuun monarkian aikana oli myös vaurastunut porvaristo innostunut ostamaan taidetta koteihinsa. Se ei halunnut koteihinsa taidetta, jonka katsominen olisi vaatinut tietoja kirjallisuudesta tai taidehistoriasta. Sitä kiinnosti laatukuvat jotka esittivät jokapäiväistä elämää tai talonpoikia ja käsityöläisiä työssään. Pils ryhtyi vastaamaan tähän kysyntään.
Krimin sota alkoi vuonna 1853. Pils ryhtyi maalaamaan maalauksia sodasta ja sotilaista. Nämä maalaukset herättivät valtiovallan huomion ja niitä tilasi itselleen myös hallitsija Napoleon III. Maalauksen "Sotilaat jakamassa keittoa ja leipää köyhille" valtio lunasti tuolloin merkittävään 4000 frangin hintaan. Alkuperäinen maalaus on kadonnut, mutta siitä tehtyjä painokuvia on paljon jäljellä. Lisäksi Versaillesiin tilattiin maalaus yhdestä Krimin sodan taistelusta.
Julkisen vallan huomio näkyi työtilanteessa. Pils sai tehtäväkseen kirkkomaalauksia ja seinämaalauksen Pariisin uuteen ooppeeraan. Hänet nimitettiin myös taideakatemian professoriksi vuonna 1864. Akvarellisti Akvarellista tuli vuosien varrella Pilsille entistä tärkeäpi ilmaisukeino. Hän oleskeli vuodet 1861 - 1862 Algeriassa ja hän maalasi siellä hienon sarjan akvarelleja.
Ranskalle tuhoisa Saksan-Ranskan sota alkoi kesällä vuonna 1870. Pariisi joutui saksalaisten piirittämäksi. Pils oleskeli piiritetyssä kaupungissa ja maalasi useita akvarelleja. Ne ikuistavat hetkiä kuin nykyajan valokuvat. Pils vieraili sotilastukikohdissa missä hän oli hengenvaarassa. Hän kuvasi ihmisiä kyyhöttelemässä kerran ylellisen palatsin raunioissa ja sotilaita pesemässä vaatteitaan suihkulähteissä. Teokset ovat lähes täydellinen vastakohta ajan siloitelluille salonkimaalauksille. Pariisin tapahtumien dokumentointi jatkui Pariisin kommuunin aikana.
Pils ja hänen taiteensa unohdettiin pitkäksi aikaa. Häntä ei pidetty mitenkään huomattavana toisen keisarikunnan taiteilijana ja dokumentoijana. Hänet otti esille vuonna 1980 yhdysvaltalainen taidehistorioitsija Gabriel P. Weisberg, joka piti häntä merkittävänä sosiaalisten olojen havainnoijana. 1800-luvun lopulla saksalainen arkkitehti Gabriel P. Leins keräsi huomattavan kokelman Pilsin akvarelleja. Lähteet
Aiheesta muualla https://www.didieraaron.com/art/isidore-alexandre-augustin-pils/?lang=en
Luokka: Ranskalaiset taidemaalarit Luokka: Vuonna 1813 syntyneet Luokka: Vuonna 1875 kuolleet