UPM-Kymmene Oyj on suomalainen metsäteollisuusyhtiö, joka työllisti vuonna 2024 noin 15 800 henkilöä. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2024 10,3 miljardia euroa, ja sillä oli 146 300 osakkeenomistajaa.
Vuonna 2017 UPM oli liikevaihdolla mitattuna Suomen viidenneksi suurin yritysTalouselämä 21/2018.
Historiaa Ennen UPM:n aikaa UPM:n edeltäjäyhtiöillä on pitkät perinteet. UPM:ään yhdistettyjen yhtiöiden ensimmäiset puuhiomot, paperitehtaat ja sahalaitokset aloittivat toimintansa 1870-luvulla. Sellunvalmistus alkoi 1880-luvulla ja paperinjalostus aloitettiin 1920-luvulla. Vanerin valmistus alkoi 1930-luvulla. UPM:n edeltäjäyhtiöihin ovat aikanaan sulautuneet monet suomalaiset metsäteollisuusyritykset kuten Walkiakoski, Jämsänkoski, Kaukas, Halla, Kajaani, Toppila, Kymmene, Kuusankoski, Kymi, Voikkaa, Wilh. Schauman, W. Rosenlew ja Raf. Haarla.
UPM:n ulkomaisista tehtaista vanhin oli Koillis-Ranskassa sijaitseva hienopaperitehdas Papeteries de Docelles, joka aloitti toimintansa perinteisenä käsipaperimyllynä jo 1400-luvun lopulla. Ensimmäinen paperikone tehtaalle tuli 1830-luvulla. UPM Docellesin paperitehtaan toiminta päättyi tammikuussa 2014.
UPM-Kymmene Oyj (1996–) Nykyinen UPM aloitti toimintansa toukokuussa 1996, kun Repola, Kymmene, Yhtyneet Paperitehtaat (), Kymin Paperiteollisuus, Kaukas ja Wisaforest yhdistyivät UPM-Kymmene Oyj -nimiseksi yhtiöksi. Yhtiön nimenä käytetään yleisesti lyhennettä UPM.
UPM:n liikemerkki on Hugo Simbergin vuonna 1899 silloiselle Kymmene Aktiebolagille suunnittelema aarnikotka. Todennäköinen selitys taruolennon valintaan on ilmeisesti ollut aarnikotkan vertauskuvallisuus: griippiä pidetään vartijaeläimenä, joka vartioi kulta-aarteita. Pohjoisen oloihin siirrettynä se vartioi metsän vihreää kultaa. Liikemerkki on vanhin Suomessa käytössä olevista yritystunnuksista.
UPM:n Voikkaan paperitehdas suljettiin vuonna 2006 ja Kajaanin paperitehdas suljettiin vuonna 2008. Nykyään entisellä Kajaanin tehdasalueella toimii yritysalue nimeltä Renforsin Ranta. Myös Voikkaan entisissä tehdastiloissa toimii yritysalue.
Vuonna 2011 UPM osti Myllykoski Oyj:n ja Rhein Papier GmbH:n.UPM vuosikertomus 2011, s. 79
Kesäkuussa 2014 uutisoitiin, että UPM alkaa myydä Lappeenrannan biojalostamossa tuotettavaa uusiutuvaa dieseliä, UPM BioVernoa, North European Oil Traden kautta mm. St1- ja Shell-huoltamoille. Biodiesellaitos aloitti toimintansa tammikuussa 2015. Laitos tuottaa vuodessa 130 000 tonnia uusiutuvaa polttoainetta.
Elokuussa 2020 UPM ilmoitti sulkevansa Jämsässä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan. Ilmoitus tehtaan sulkemisesta sai aikaan suuren poliittisen keskustelun, ja esimerkiksi Suomen pääministeri Sanna Marin otti kantaa asiaan.
Museotoiminta UPM omistaa ja ylläpitää Verlan historiallista puuhiomoa ja pahvitehdasta Kouvolan Jaalassa. Verla on toiminut vuodesta 1972 lähtien museona ja kuulunut Unescon Maailmanperintöluetteloon vuodesta 1996.
Teollisuusoppilaitokset UPM ylläpiti kahta teollisuusoppilaitosta, joissa koulutettiin paperiteollisuuden työntekijöitä. Kymin teollisuusoppilaitos Kuusankoskella Kouvolassa lopetti toimintansa vuonna 2007. Kymin teollisuusoppilaitokseksi rakennettu jugend-tyylinen rakennus kuuluu osaksi Kuusankosken-Kymintehtaan teollisuusympäristön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja sen juhlasali ja lämpiö taideteoksineen muodostavat kokonaistaideteoksen, joka on suojeltu rakennusperintölailla vuonna 2020. Valkeakoskella sijainneen Lotilan teollisuusoppilaitoksen viimeiset opiskelijat valmistuivat vuonna 2008. Ammattikoulu oli toiminut entisen Lotilan kartanon alueella vuodesta 1929 lähtien.
Liiketoiminta thumb|UPM:n pääkonttori eli Biofore-talo Töölönlahdenpuiston laidalla Helsingissä.
UPM koostuu kuudesta liiketoiminta-alueesta: UPM Fibres, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood.Vuosikertomus 2021, s. 8
Liiketoimintojen osuudet liikevaihdosta ja liikevoitosta olivat vuonna 2024 seuraavat: Liiketoiminto Osuusliikevaihdosta Osuusliikevoitosta Fibres 33 % 44 % Energy 6 % 15 % Raflatac 14 % 10 % Specialty Papers 13 % 11 % Communication Papers 26 % 22 % Plywood 4 % 3 % Muu toiminta ja eliminoinnit 5 % -6 % yhteensä 10,3 mrd. € 1,2 mrd. €
UPM:n päätuotteita ovat sellu, aikakauslehti- ja sanomalehtipaperit, hieno- ja erikoispaperit, tarramateriaalit sekä puutuotteet. Puutuotteet käsittävät muun muassa sahatavaran, vanerit ja viilut. Yhtiö tuottaa myös energiaa ja toimii fyysisen sähkön kaupassa ja sähkön johdannaismarkkinoilla. Tammikuussa 2015 Lappeenrannassa aloitti yhtiön biojalostamo, joka tuottaa biodieseliä liikennekäyttöön. UPM:n biokemikaaleja valmistava jalostamo Leunassa, Saksassa aloittaa kaupallisen tuotannon vuonna 2025.
UPM Fibres UPM Fibres muodostuu sellu- ja sahaliiketoiminnoista sekä puuviljelmätoiminnoista. UPM:llä on viisi sellutehdasta – kolme Suomessa ja kaksi Uruguayssa – sekä neljä sahaa Suomessa. Sellutehtaat tuottavat vuosittain 5,8 miljoonaa tonnia sellua. UPM Fibresin osuus UPM:n liikevoitosta vuonna 2024 oli 44 %.
UPM Energy UPM:n energialiiketoiminta-alue tuottaa Suomessa sähköä vesi-, ydin- ja lauhdevoimalla. UPM on Suomen toiseksi suurin ydinvoiman omistaja 1 090 megawatilla. 2023 valmistuneesta Olkiluoto 3:sta yhtiö saa noin 500 megawattia. UPM on 49,8 %:n osuudella mukana osakkuusyhtiö Pohjolan Voima Oy:ssa (PVO), jonka vuotuinen sähkön- ja lämmöntuotanto on noin 16,1 TWh. UPM omistaa Suomessa kahdeksan vesivoimalaitosta. UPM Energyn osuus yhtiön liikevoitosta vuonna 2024 oli 15 %.
UPM Raflatac UPM Raflatac valmistaa tarralaminaatteja tuote- ja informaatioetiketöintiin. Tarralaminaatteja käytetään hinta- ja tuotetarroissa, esimerkiksi elintarvike-, hygienia- ja lääketeollisuudessa. Yhtiöllä on 15 tarralaminaattitehdasta sekä 20 leikkuu- ja jakeluterminaalia viidellä mantereella, Raflatacin osuus yhtiön vuoden 2024 liikevoitosta oli 11 %.
UPM Specialty Papers UPM Specialty Papers valmistaa Suomessa, Saksassa ja Kiinassa tarra- ja pakkausmateriaaleja sekä toimistopapereita ja graafisia papereita etiketöintiin, pakkauksiin, kaupalliseen silikonointiin, toimistokäyttöön ja painatukseen. UPM Specialty Papersin osuus yhtiön vuoden 2024 liikevoitosta oli 11 %.
UPM Communication Papers UPM Communication Papers valmistaa graafisia papereita mainontaan, sanoma- ja aikakauslehtiin sekä koti- ja toimistokäyttöön. UPM:llä on 10 paperitehdasta Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Monet tehtaista toimivat paperinvalmistuksen ohella bioenergian tuottajina. UPM Communication Papersin osuus liikevoitosta vuonna 2024 oli 22 %.
UPM ja kilpaileva paperijätti, eteläafrikkalainen Sappi aikovat 2020-luvun jälkipuoliskolla yhdistää maailmanlaajuiset painopaperitoimintonsa uudeksi yhtiöksi. Fuusio on vielä kilpailuviranomaisten käsittelyssä, sillä yhtiön markkinaosuus tulisi olemaan erittäin suuri.
UPM Plywood UPM on Euroopan suurin vanerinvalmistaja. UPM Plywood Oyllä on vaneritehtaat Savonlinnassa, Joensuussa, Ristiinassa, Otepäässä Virossa sekä Kalson viilutehdas Kouvolan Vuohijärvellä. Jyväskylässä sijaitseva Säynätsalon vaneritehdas suljettiin heinäkuussa 2020. Venäjällä sijaitseva Chudovon tehdas myytiin huhtikuussa 2023. Plywoodin osuus liikevoitosta vuonna 2024 oli 3 %.
Muu toiminta UPM Metsä vastaa puunhankinnasta yhtiön liiketoiminnoille sekä hallinnoi UPM:n omia metsiä. UPM omistaa noin 522 000 hehtaaria metsämaata Suomessa ja 76 000 hehtaaria Yhdysvalloissa. Lisäksi UPM:llä on Uruguayssa 318 000 hehtaaria puuviljelmiä. Yhtiön kaikki metsät on sertifioitu.UPM Vuosikertomus 2022, s. 82
UPM:n tehtaiden tarvitsemasta puumäärästä suuri osa hankitaan kotimaan yksityismetsistä. UPM Metsän puun ja biomassan hankintaorganisaatio hankkii metsäenergiapuu mukaan lukien kaikkia puutavaralajeja, joista valmistaan muun muassa sellua, paperia, vaneria, sahatuotteita tai energiaa. Suurin osa tästä raaka-aineesta käytetään UPM:n omilla tehtailla ja voimalaitoksilla. UPM Metsä vastaa yhtiön omien metsien hyödyntämisestä ja metsänomistajille tarjottavista metsäpalveluista metsänhoitotöistä metsäomaisuudenhallintapalveluihin.
Muuhun toimintaan kuuluvat myös uusiutuvaa dieseliä ja naftaa tuottava UPM Biofuels, puupohjaisia kemikaaleja tuottava UPM Biochemicals sekä biolääketieteen tuotteita tuottava UPM Biomedicals -liiketoimintayksikkö. UPM Biochemicalsin uusiutuvat ja biopohjaiset glygoli ja ligniini korvaavat fossiilisia vastineita erilaisissa teollisissa ja kuluttajatuotteissa. UPM Biomedicals on kaupallistanut GrowDex-nanoselluloosahydrogeelin, joka soveltuu 3D-solukasvatukseen, sekä koivun nanoselluloosaan pohjautuvan FibDex-haavasidoksen. Helmikuussa 2025 UPM ilmoitti suunnittelevansa luopuvansa Biomedicals-liiketoiminnasta.
Biopolttoaineet UPM kehittää puupohjaisia biopolttoaineita. Tuotteet valmistetaan ruoaksi soveltumattomista raaka-aineista. UPM:n biopolttoaineet ylittävät sekä EU:n että Suomen biopolttoaineiden kestävyydelle asettamat nykyiset ja edelleen tiukentuvat vaatimukset. Yksi pitkän aikavälin tavoitteista on laajentaa biopolttoaineen tuotantoa uusilla prosesseilla ja raaka-aineilla, kuten pyrolyysiöljyllä ja kiinteällä biomassalla.s. 14 Vuosikertomus 2013http://www.upm.com/FI/TUOTTEET/Biopolttoaineet/Pages/default.aspx
Biojalostamo UPM on rakentanut puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan, Kaukaan tehdasalueelle. UPM Lappeenrannan biojalostamo tuottaa vuosittain noin 130 000 tonnia pitkälle jalostettua uusiutuvaa dieseliä liikennekäyttöön ja uusiutuvaa naftaa petrokemianteollisuudelle. Pääraaka-aineena on raakamäntyöljy, jota syntyy selluntuotannon tähteenä.
UPM selvittää uuteen teknologiaan ja uusiin raaka-aineisiin pohjautuvia biopolttoaineliiketoiminnan kasvumahdollisuuksia. Mahdollisen uuden biojalostamon yksityiskohtainen kaupallinen ja tekninen perussuunnittelu aloitettiin tammikuussa 2021. Biojalostamon mahdollinen sijoituspaikka on Rotterdam HollannissaUPM tilinpäätöstiedote 2021.
Rakentaminen UPM Kaukaan tehdasalueelle alkoi kesällä 2012 ja jalostamo valmistui kesällä 2014. UPM investoi biojalostamoon kaikkiaan noin 179 miljoonaa euroa. Biojalostamon rakentaminen työllisti lähes 200 henkilöä noin kahden vuoden ajan. Valmis laitos työllistää suoraan lähes 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä.UPM pörssitiedote 1.2.2012, http://www.upm.com/FI/MEDIA/Uutiset/Pages/UPM-rakentaa-maailman-ensimmäisen-puupohjaista-biodieseliä-valmistavan-biojalost-001-Wed-01-Feb-2012-10-05.aspx
UPM:n kehittyneen dieselin tuotantokonsepti perustuu ruoaksi kelpaamattomiin raaka-aineisiin, energiapuuhun ja 85 % vähenemään kasvihuonekaasupäästöissä. UPM:n diesel soveltuu hyvin nykyiseen autokantaan ja polttoaineiden jakeluverkostoon.
Hallitus UPM:n hallitus 12. huhtikuuta 2023 lähtien: Henrik Ehrnrooth, puheenjohtaja (2023–, jäsen 2015–) Kim Wahl, varapuheenjohtaja (2023–, jäsen 2012–) Pia Aaltonen-Forsell, jäsen (2023–) Topi Manner, jäsen (2022–) Melanie Maas-Brunner (2024-) Piia-Noora Kauppi, jäsen (2013–) Marjan Oudeman, jäsen (2018–) Martin à Porta, jäsen (2020-) Jari Gustafsson, jäsen (2021-)
Johtoryhmä Massimo Reynaudo, toimitusjohtaja Tapio Korpeinen, talous- ja rahoitusjohtaja, UPM Energy -liiketoiminta-alueen johtaja Harald Dialer, teknologiajohtaja, UPM Biorefining -liiketoimintayksikön johtaja Gunnar Eberhardt, UPM Communications Papers -liiketoiminta-alueen johtaja Mika Kekki, UPM Specialty Papers -liiketoiminta-alueen johtaja Tim Kirchen, UPM Raflatac -liiketoiminta-alueen johtaja Juha Mäkelä, lakiasiainjohtaja Susanna Rinne, UPM Plywood -liiketoiminta-alueen väliaikainen johtaja Riitta Savonlahti, henkilöstöjohtaja Kari Ståhlberg, strategiajohtaja Saara Tahvanainen, johtaja, markkinointi, vastuullisuus ja viestintä Aki Temmes, UPM Fibres -liiketoiminta-alueen johtaja
UPM:n tuotantolaitokset ja jakeluterminaalit