Hakunila () on yli 12 000 asukkaan kaupunginosa Hakunilan suuralueella, Vantaan itäosassa. Sitä rajaavat lännessä Lahdenväylä, etelässä Kehä III, idässä Ojanko ja Sotunki sekä pohjoisessa Itä-Hakkila. Hakunilan keskus on korkealle mäelle 1970-luvulla syntynyt tiivis kerrostalolähiö, jota ympäröivät pientaloalueet sekä runsas luontoalue hiihtolatuineen. Yli 80 % alueen asunnoista on kerrostaloja.

Vuoden 2024 lopussa kaupunginosan väestöstä muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus oli 47,9 %.Vantaan avoin data, Vantaan väestö 2024/2025, taulukko 1.24 Ulkomaalaistaustaisia oli 49,3% ja ulkomaan kansalaisia 29,6%.

Vuoden 2022 lopulla Hakunilan postinumeroalueella, johon kuuluvat myös Länsisalmi, Ojanko ja Sotunki, asui eniten ulkomaalaistaustaisia, kun huomioon otetaan kaikki Suomen postinumeroalueet eli 44 prosenttia.

Hakunilan kaupunginosaan kuuluvat myös Lahdenväylän ja Lahdentien välinen Kaskelan asuinalue sekä Nissaksen asuinalue.

Palvelut pienoiskuva|Hakunilan keskus on 1980-luvulla rakennettu ostoskeskus. pienoiskuva|Hakunilan kirkko Hakunilan keskuksen eteläpuolella. pienoiskuva|Hakunilan kirjasto sijaitsee kirkon vieressä. pienoiskuva|Sotungin koulu ja lukio sijaitsevat Hakunilassa urheilupuiston pohjoislaidalla.

Hakunilan kaupalliset palvelut keskittyvät suurimmin Hakunilan keskukseen, jonka yhteydessä on muun muassa apteekki, ruokakauppa ja ravintoloita. Ostoskeskuksen yhteydessä toimii Hakunilan terveysasema, ja aivan sen kupeessa ovat myös Hakunilan kirjasto ja Hakunilan kirkko. Hakunilan ostoskeskusta on suunniteltu uudistettavan niin, että Hakunilan yleisilme muuttuisi kantakaupunkimaisemmaksi. Lyhyen matkan päässä Kuninkaalan puolella on Porttipuiston ostospuisto.

Hakunilassa on useita kouluja: Lehtikuusen koulu, Sotungin koulu ja Sotungin lukio.

Hakunilan urheilupuisto thumb|235px|Hakunilan uimahalli urheilupuiston pohjoislaidalla. Hakunilan urheilupuisto sijaitsee Sotungin lukion luona. Puistossa on muun muassa Hakunilan uimahalli ja yleisurheilukenttä.

Urheilupuistossa järjestettiin 11.–13. tammikuuta 2008 Vantaan SM 2008 -hiihdot. Aikaisemmin SM-hiihdot oli järjestetty samassa paikassa vuonna 1997. Jukolan viesti järjestettiin Hakunilassa 16.–17. kesäkuuta 2012. Urheilupuistossa on myös useasti järjestetty Myötätuulirock-musiikkitapahtuma. Hakunilassa on vuosikymmeniä toiminut lähinnä jalkapalloon keskittynyt urheiluseura Hakunilan Riento, joka on voittanut muun muassa useita piirinmestaruuksia sekä cupeja.

Virkistysalueet Vantaan kaupungin tavoitteena on myös luoda Hakunilasta ”elävä ja kiinnostava kansallispuistokaupunki”, joka toimisi Kuusijärven ohella porttina läheiseen Sipoonkorpeen.

Liikenne pienoiskuva|Vantaan pikaraitiotie rakenteilla Hakunilantiellä kesällä 2026. Hakunilan kautta kulkee useita linja-autolinjoja, ja sieltä on yhteyksiä muun muassa Helsinkiin, Itä-Hakkilaan, Mellunmäkeen, Myyrmäkeen, Tikkurilaan, Korsoon ja Kuusijärvelle. Kaupunginosan läpi kulkee runkolinja 570.

Runkolinjan korvaava Vantaan pikaraitiotie on rakenteilla Hakunilan läpi Hakunilantietä ja Kyytitietä pitkin. Raitiotien rakennustöiden yhteydessä purettiin Hakunilantien ja Kyytitien ylittävät ylikulkusillat. pienoiskuva|Ennen raitiotien rakentamista Hakunilassa oli useita jalankulkijoille tarkoitettuja ylikulkusiltoja. Historiaa ja kulttuuria Hakunilan alueella on runsaasti suomalaisperäisiä paikannimiä, jotka kertovat ajasta ennen ruotsalaisten tuloa alueelle. Sotunki on ainakin osittain ollut alun perin suomalainen kylä, jonka maille mahdollisesti 1400-luvulla perustettiin ruotsalainen uudistalo Hokonsböle, jonka ensimmäinen isäntä oli mahdollisesti kotoisin Sotungista.

Nimi Hakunila on suomenkielinen muoto vanhasta ruotsinkielisestä paikannimestä Håkansböle, joka tarkoitti kirjaimellisesti ”Hokonin uudistaloa”. Nimi oli käytössä ainakin jo 1500-luvulla, kirjoitettuna toisinaan myös Hokonsböle. Se on todennäköisesti ollut alun perin talon, mutta myöhemmin myös kylän nimenä. Nimi johtuu tuohon aikaan yleisestä miehen etunimestä Håkan tai Hokon. Vuoden 1540 maakirjoissa mainitaan kylän suurimman talon isäntänä Hokon Jönson. Nimen on kuitenkin arveltu olevan vanhempi ja johtuvan jostakusta hänen samannimisestä esi-isästään. Håkan saattaa viitata myös seudulla runsaasti oleviin kukkuloihin, sillä sitä sana vanhassa pohjoismaisessa nimistössä on merkinnyt.Hakunilan kartano, Helsinki.fi, viitattu 3.12.2011

Yksi Vantaan alueen ensimmäisistä kylistä sijaitsi Kormuniitynojan laakson reunalla Hakunilanmäen itäpuolella. 1600-luvulla alueelle syntyi kaksi merkittävää kartanoa, Hakunilan ja Nissbackan kartanot, joiden entisillä mailla kaupunginosa sijaitsee. Itse Hakunilan kartano ja osa aiemmista Håkansbölen tilan maista sijaitsee Vantaan nykyisessä aluejaossa kuitenkin Hakunilan naapurialueen, Ojangon kaupunginosan puolella.

Hakunilan kartanon rakennukset omistaa nykyään Vantaan kaupunki; näihin kuuluvat jugendtyylinen päärakennus (Armas Lindgren 1905) sekä Ruotsin kuningas Kustaa III:n vierailun kunniaksi rakennettu mutterihuvimaja (1775). Nissbackan kartanon puistossa ja luonnonkivistä rakennetussa suuressa viljamakasiinissa on kuvanveistäjä Laila Pullisen pysyvä veistosnäyttely; itse Nissbackan kartanorakennus paloi vuonna 1935, ja sen rauniot ovat yhä nähtävissä. Hakunilantien eteläpäässä on Alan Fibin horoskooppiaiheinen meluaitaan maalattu ympäristöteos.

Konfliktit 2000-luvulla ja Hakunila-projekti Hakunilan ongelmat kärjistyivät vuoden 2000 lopulla tappeluiksi ja jengiriidoiksi suomalaisten ja somalialaisten välillä ja tulivat valtakunnalliseen julkisuuteen syyskuussa 2000 kun suomalaismiestä puukotettiin riidan yhteydessä. Tapaukset työllistivät poliisia ja kouluja ja somaliperheet pitivät lapsiaan kotona useita päiviä lakossa konfliktien seurauksena. Rasismilla epäiltiin olevan osaa hyökkäyksissä eri osapuolia kohtaan ja somalien asuttamiin asuintaloihin kohdistettiin ilkivaltaa ja heitä on uhkailtu. Ainakin yhtä somalimiestä syytettiin kolmesta tapon yrityksestä ja toista pahoinpitelystä tapausten vuoksi.

Poliisi ja kaupunki päättivät käynnistää kiinteämmän yhteistyöprosessin Hakunilan tilanteen selvittämiseksi ja rauhoittamiseksi. Hakunilan maahanmuuttajiin kohdennetut toimenpiteet, eli Hakunila-hanke, kestivät runsaan vuoden ja rauhoittivat tilanteen. Hankkeessa keskityttiin muun muassa asumisjärjestelyihin, turvallisuuteen, nuorisoon ja koulujen monikulttuurisuuskasvatukseen.

Tapaukset ovat jääneet monen mieleen, ja hiihtäjä Vilma Nissinen kutsui vielä vuonna 2025 Hakunilaa "Suomen Mogadishuksi" viitaten alueen levottomaan historiaan.

Elokuvissa

Kesällä 2002 Hakunilassa kuvattiin useita kohtauksia elokuvaan Nousukausi, jossa kaupunginosa esittää Jakomäkeä. Kohtauksia kuvattiin kesä–elokuussa muun muassa Hakunilan Siwassa ja Käärmekalliolla. Vuonna 2014 ensi-iltansa saanut Antti Heikki Pesosen Päin seinää -elokuva kuvattiin suurilta osin Hakunilassa ja Sotungissa.

Lähteet

Lähteet, joihin ei viitata Vantaa alueittain (2003). Erityisesti loppuosan sivut 245–247 (Hakunilan palvelualue) ja 264–267 (Hakunila). Julkaisu on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivuilta. Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivulta Vantaan kaupungin sivuilta.

Aiheesta muualla

Hakunilan kansainvälinen yhdistys Hakunila-seura (Facebook) on Hakunilassa toimiva kotiseutuyhdistys. Palvelukartta, ortokuva, korkeusmalli ja kaupunginosat Vantaan karttapalvelussa Lassi Saressalo: Yksityiskartanosta moninaiskäyttöön. Kirja-arvostelu teoksesta Håkansbölen kartanossa. På Håkansböle gård. Vantaan kaupunginmuseo – Vanda stadsmuseum. Julkaisuja nro 36, 2019. (Agricolan kirja-arvostelut 18.9.2019.)

*