thumb|Akseli Gallen-Kallela, Keitele 1905. Keitele on Kymijoen vesistöön kuuluva järvi, joka sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien alueilla. Sen pinta-ala on noin puolet Päijänteen pinta-alasta, joten se on Suomen yhdeksänneksi suurin järvi . Keitele on kirkasvetinen ja kalaisa järvi. Keitele valittiin vuonna 2011 Keski-Suomen maakuntajärveksi.
Maantietoa Yleistä Keitele on noin 70 kilometriä pitkä ja noin 40 kilometriä leveä järvi, jonka pinta-ala on 498 neliökilometriä. Järven rannalla sijaitsevat Äänekosken ja Viitasaaren kaupungit sekä Konneveden ja Vesannon kunnat. Sen sijaan Rautalammin reitin alueella oleva Keiteleen kunta ei sijaitse lainkaan Keiteleen rannalla vaan noin 10 kilometriä itään päin ja sen kirkonkylä sijaitsee Nilakan rannalla. Järven rantaviiva on mutkitteleva niin, että siinä esiintyy paljon niemiä ja lahtia. Saaria on yli 1 000, joista 14 on yli neliökilometrin suuruisia. Järven syvin kohta löytyy Ylä-Keiteleeltä. Järven vesi on kirkas ja järven ekologinen tila on hyvä, Ylä-Keitele on tilaltaan peräti erinomainen. Järven tila on kuitenkin hitaasti heikentymässä.
Järvenosat Kartoissa ja vesistöviranomaisten tiedoissa käytetään yleisesti Ala-Keiteleen ja Ylä-Keiteleen nimityksiä. Niiden lisäksi Keiteleen keskialtaasta käytetään ainakin vesistöaluenimityksenä Keski-Keiteleen nimeä. Näitä nimityksiä käytetään myös tässä artikkelissa. Ylä- ja Keski-Keitele kohtaavat toisensa Jurvansalon eri puolilla sijaitsevissa Hännilänsalmen sillan ja Miekkasalmen sillan alla. Keski- ja Ala-Keitele kohtaavat vuorostaan Matilanvirran sillan kohdalla.
Ala-Keitele Ala-Keitele on 22 kilometriä pitkä, 22 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 8 842 hehtaaria eli noin 88 neliökilometriä. Sen yleisilme on kapeaselkäinen järvenosa, jonka vesialuetta niemet ja saaret pirstoavat, ja jossa on pitkiä ja kapeita lahtia. Äänekosken keskustaajama sijaitsee sen lounaispäässä ja Mämmensalmen taakse Niinimäen niemen länsipuolelle jää Kypärälahti ja Kivisalmen taakse Myllyselkä. Myllyselän rantaan ulottuu Kevätlahden kylä ja Mämmensalmen rannassa sijaitsee Mämmenkylä. Valtatie 4 ylittää Kivisalmen lähes katkaisten sen kokonaan. Kaupungin edustalla aukeaa Ääneselkä, josta Keiteleen vedet virtaavat Äänejärven ja Äänekosken voimalan läpi Kuhnamoon. Sen kaakkoispuolelle työntyy Suolahti Suolahden taajamaan asti ja Paatelanlahti Paatelan kanavalle. Ääneselkä vaihtuu Risusaaren pohjoispuolella Mämmenselkään ja saaristoisen Autionselän jälkeen saarettomaan Ukonselkään ja Härkinselkään. Ukonselän etelärannassa sijaitsee Syvälahden kylä. Ukonselältä on suuren saaren Kytänsalon ympäri yhteys seitsemän kilometriä pitkään Pyyrinlahteen. Lahden länsirannalla sijaitsee Liimattalan kylä ja pohjukassa Konginkankaan taajama. Härkinselän itäpuolella sijaitsee suuri saari Pynnönsaari, jonka itäpuolella aukeaa saaristoinen järvenosa. Sen keskellä sijaitsee Kuroselkä ja perällä sekä Kannaslahti että Sumiainen, joka on lähes itsenäinen järvimäinen Keiteleen osa. Sumiaisen vedenpinta on samalla tasolla kuin Ala-Keiteleellä ja se purkautuu Kannaslahteen kapean salmen eli Kuokanjoen kautta. Vesialueiden välissä kulkee kannas, jonka pohjoispuolella sijaitsee Sumiainen ja eteläpuolella Mäkelänkylä. Sumiaisista alkaa koilliseen työntyvä 12 kilometriä pitkä Matilanniemi, joka muodostaa länsirannasta työntyvän niemen väliin kapean salmen. Salmen pohjoispuolella aukeaa vielä Matilanselkä, joka kapenee Matilanniemen vuoksi kapeaksi Matilanvirraksi. Kapeikon ylittää Konginkankaan ja Sumiaisten välisen seututien 637 silta.
Ala-Keiteleen rantaviivan pituus on 357,9 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus siitä on 119,5 kilometriä eli 33 %. Järvenosassa on 271 saarta, joiden pinta-ala on 1 017 hehtaaria eli noin 10 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Kytänsalo ja Pynnönsaari ovat yli neliökilometrin suuruisia saaria. Lisäksi yli hehtaarin suuruisia saaria on vielä 54, yli aarin kokoisia saaria on 177 ja alle aarin kokoisia luotoja on 38. Valtatie 4 ylittää Keiteleen Kivisalmessa, jossa Iso Kivisaari on yhdistetty etelärantaan penkereellä ja pohjoispuolella penkereeseen on jätetty lyhyt silta-aukko. Kytänsaloon on rakennettu Siltasalmen ylittävä pengertie ja silta. Myös eteläosassa Jänissaariin ja Matilanvirrassa Heposaareen on tieyhteys. Kytänsalossa on pysyvää asutusta ja peltoa tai niittyä esiintyy vain Kytänsalossa ja Pynnönsaaressa.
Ala-Keiteleen järvenpohja on varsin epätasainen ja runsaan saariston joukossa on saarten välisiä syvänteitä, jossa syvyydet voivat vaihdella merkittävästi. Järvenosan tilavuudeksi on määritetty 542,55 miljoonaa kuutiometriä eli noin 0,54 kuutiokilometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 6,1 metriä. Äänekosken edustalla on järvessä vain pienialaisia syvänteitä, jossa on karttoihin merkitty 20 metrin syvyyskäyriä . Autionselällä yltävät syvänteet lähelle 30 metriä . Varsinainen syvänveden alue sijaitsee Ukonselällä. Syvännealue ulottuu Syvälahdelta Siltasalmen suuhun ja lounaassa Autionselän reunalle. Siihen on merkitty laajoja 30 metrin ja 40 metrin syvänteitä. Syvin lukema on 48 metriä. Pynnönsaaren kaakkoispuolella löytyy kaksi syvännealuetta, jossa on vettä yli 30 metriä ja paikoin jopa 45 metriä syvää.
Keski-Keitele Keski-Keitele on 56 kilometriä pitkä, 28 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 33 025 hehtaaria eli noin 330 neliökilometriä. Matilanvirran yläpuolella aukeaa ensin Kertonselkä, jonka kaakkoon työntyvä kapeneva lahti on yli 10 kilometriä pitkä. Järvenselän länsirannat kuuluvat Raivionniemelle ja Riihiniemelle. Keski-Keitele jatkuu niiden taakse muodostaen Räihänselän, jonka pohjukassa sijaitsee Konginkangas. Raivionniemen pohjoispuolella sijaitsee suuria saaria kuten Iitsalo, Patasalo, Sorvasalo ja Hautsalo. Saaret jakavat Keski-Keiteleen keskiosan kahdeksi järvenseläksi. Saarten länsipuolella sijaitsee Koivuselkä ja koillispuolella suuri Karttuselkä. Selältä työntyy luoteeseen Arinaselkä, jonka pohjukassa sijaitsee Niinilahden kylä. Karttuselkää rajaa itäpuolella pitkät niemet, jotka ovat etelästä pohjoiseen työntyvä Listonniemi ja luoteesta kaakkoon työntyvä Niininiemi. Niemenkärkien välistä lähes kolmikilometristä aukkoa kaventaa suuri Pyhänsalon saari. Saaren ja Listonniemen väliin on rakennettu laivaliikennettä varten Listonsalmen kanava. Pyhänsalon itäpuolella aukeaa Harinkaanselkä. Harinkaanselän kohdalla on Keski-Keiteleessä luode-kaakko- suuntainen järvenosa, jonka itärannassa sijaitsee Harinkaan kylä. Järvenosan yli kulkee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntaraja ja Harinkaanselällä Pajusaaressa kohtaavat Viitasaaren, Vesannon ja Äänekosken kuntarajat. Sen kaakkoista osaa kutsutaan Lavianseläksi ja se on yli 20 kilometriä pitkä ja noin viisi kilometriä leveä. Selän pohjoisosissa on muutama saari, joista 10 kilometrinen Pängätsalo on suurin. Eteläosassa sijaitsee lounaisrannan tuntumassa Kolarinsaari. Se kuuluu Konneveteen samoin kuin osa Lavianselästä ja Karttuselän Pyhälahdesta. Viereisen Konneveden välissä kulkee 10 kilometriä pitkä kannas, Neiturintaipale, jossa sijaitsee Närhilän, Laviankylän, Teminkylän ja Aholankylän kulmakunnat. Lavianselästä pääsee laivalla kannaksen poikki Neiturin kanavaa myöten Konneveteen. Kannasta on hyödynnetty, kun on rakennettu Konniveden kautta kulkevalta kantatieltä 69 alkava seututie 659. Seututie seuraa kannasta kohti pohjoista, käyden Haaralassa, Suovanlahdella, Kimingissä ja Kymönkoskella ennen kääntymistään Viitasaareen. Keski-Keiteleen länsirannikkoa seuraa valtatie 4 Viitasaarelle asti.
Harinkaanselkä jatkuu luoteeseen Kokonselkänä. Se on 13 kilometriä pitkä ja alle 5 kilometriä leveä. Kokonselän luoteisosassa sijaitsee Ilmolahden kylä ja Kokonselän itäpuolella on pitkä Suovanniemi. Niemen päättyessä sen eteen aukeaa Kokonselästä jatkava Suovanselkä. Sen kaakkoiskulmasta jatkaa kapeana alkava Suovanlahti, jonka yli on rakennettu pengertie lyhyellä sillalla. Lahden rannoilla sijaitsevat Suovanlahden, Silokylän ja Haaralan kulmakunnat. Suovanselän luoteispuolella on saaristo, jonka takana sijaitsee Viitasaaren kirkonkylä. Järvenosien rannassa kulkeva valtatie 4 seuraa lyhyesti Keski-Keiteleen rantoja. Viitasaaren pohjoispuolella sijaitsee Kymönselkä ja Vermatsaaren takana Muikunlahti. Kymönselän rannalle ulottuu Kymönjärvestä alkava Kymönkosken kylä.
Keski-Keiteleen rantaviivan pituus on 876,4 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus siitä on 389 kilometriä. Siinä on 631 saarta, joiden pinta-ala on 6 171,47 hehtaaria eli noin 15,8 prosenttia järvenosan kokonaispinta-alasta. Saarista yhdeksän, eli Patasalo, Iitsalo, Sorvasalo, Hautsalo, Pyhänsalo, Kolarinsaari, Pängätsalo, Vanha Kirkkosaari ja Vermatsaari, ovat yli neliökilometrin suuruisia. Niiden lisäksi on 106 yli hehtaarin suuruista saarta, 437 yli aarin kokoista ja vielä 79 on alle aarin kokoista saarta. Mantereelta johtaa tiet Patasaloon, Iitsaloon, Kolarinsaareen ja Vermatsaareen.
Keski-Keitele on lähes kokonaan luodattu. Sen tilavuudeksi on määritetty 2 181,55 miljoonaa kuutiometriä eli noin 2,18 kuutiokilometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 6,6 metriä. Kertoinselällä on varsin matalaa ja Räihänselkä on matala lahti, jossa yksi pieni lähes 30-metrinen syvänne. Iitsalon luoteispuolella pohja painuu jo 40 metriin. Karttuselkä ja Harikaanselkä ovat edellisiä järvenosia matalampia ja pohjaltaan paikoitellen tasaisempia alueita. Lavianselkää ei ole käytetyssä lähteessä luodattu . Kokonselän pohja on jo varsin tasainen ja sen keskellä sijaitsee yli 20 metriä syvä syvänne, joka on useita kilometrejä pitkä . Kokonselän pohjoisosien pohja muuttuu taas epätasaiseksi . Suovanselän ulapalla on pohja lähes 20 metriä syvä ja tasainen, mutta rannikon läheisyydessä esiintyy syvyysvaihteluita. Suovanselän ja Kymönselän välissä sijaitsee kapea syvännejakso, jossa on melkein 30 metriä syvää. Kymönselällä ja Muikunlahdessa on varsin matalaa, vaikka Vermatsaaren länsipuolella sijaitsee pieni 25-metrinen syvänne.
Ylä-Keitele Ylä-Keitele on 23 kilometriä pitkä, 10 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 7 974 hehtaaria eli noin 80 neliökilometriä. Keski-Keiteleeltä pääsee Ylä-Keiteleelle ohittamalla Jurvansalo sen länsi- tai itäpuolelta. Saaren lounaispuolella sijaitsee kuusi kilometriä pitkä Hännilänsalmi, jonka valtatie 4 ylittää. Saaren koillispuolella on Jurvansalossa, Haapasaaressa ja mantereella sijaitsee Viitasaaren keskustaajama. Saarien välissä sijaitsevat Hakkarilansalmi sekä Miekkasalmi ja Haapasalmi, jonka valtatie 4 ja kylätie (yhdystie 16909) ylittävät. Kapeat salmet erottavat Jurvansalon Viitasaaresta ja niiden luoteispuolelle aukeaa laaja ja pääosin saareton Pihkurinselkä. Järvenselän takana sijaitsevat Siilinsalo ja Luotolansaari, joiden välistä kulkee leveä salmi takana sijaitsevaan pienempään Paanalanselkään. Paanalanselkä on niemien ja sen lounaispuolella sijaitsee pieni Paanalanniemen kylä. Selkä saarien rikkoma ja sen pohjoisinta osaa kutsutaan Vehkoseläksi, missä sijaitsee Keiteleenpohjan kylä ja Lökkö. Luotolansaari sijaitsee aivan länsirannikon tuntumassa niin, että väliin mahtuvat kapeat Koskiselkä ja Nuutinsalmi. Tänne laskee myös Kymijoen vesistöalueen pääuomaan kuuluva ja Muuruejärvestä alkava lyhyt Keihärinkoski.
Ylä-Keiteleessä rantaviivan pituus on 227,4 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus siitä on 97,7 kilometriä. Siinä on 123 saarta, joiden yhteinen pinta-ala on 1 884 hehtaaria eli noin 19 prosenttia järvenosan kokonaispinta-alasta. Luotolansaaren ja Siilinsalon pinta-alat ylittävät neliökilometrin reilusti. Lisäksi siinä on vielä 30 muuta yli hehtaarin kokoista saarta. Niitä ovat Jurvansaari, Vehkosaari, Sadinsaari, Honkasaari, Vuohisaari ja Pihkurinsaari. Sitten on vielä 78 yli aarin ja 13 alle aarin kokoiset pikkusaaret. Sekä Luotolansaareen että pieneen Ruuponsaareen johtaa tiet.