Isabella I eli Zabel (s. noin 1210) oli keskiaikainen armenialaiskuningatar, joka hallitsi isänsä kuoltua Kilikian armenialaiskuningaskuntaa.
Isabellan vanhemmat olivat kuningas Leo Suuri ja Kyproksen Sibylla, ranskalaisen ristiretkeläiskuningaskunnan prinsessa. Kuningas Leolla ei ollut poikia, ja hän nimesi yhdeksänvuotiaan Isabellan perilliseksi ennen kuolemaansa vuonna 1219.
Isabella oli ollut naimisissa Unkarin prinssi Andreaksen kanssa (vaikka he eivät asuneet yhdessä) osana poliittista liittoa, mutta Isabellan valtionhoitaja, hänen serkkunsa Baberonin prinssi Konstantinus, mitätöi tämän avioliiton vuonna 1219. Vuonna 1222 Konstantinus järjesti Isabellalle avioliiton hänen serkkunsa Antiokian ruhtinaskunnan Filippuksen kanssa, joka oli Ranskan ristiretkeläiskuninkaan Bohemond IV:n poika. Filippus kieltäytyi asumasta Armeniassa ja liittymästä Armenian kirkkoon. Hän oli voimakkaan länsimielinen, mikä johti hänen pidätykseensä ja teloitukseensa vuonna 1225. Seuraavaksi Isabella naitettiin Konstantinuksen 11-vuotiaalle pojalle Hetoumille. Heille järjestettiin kaksoiskruunajaiset, joiden jälkeen Isaabella pakeni Seleukiaan (nykyinen Silifke). Kaupunkia hallussaan pitäneet temppeliherrat antoivat Konstantinukselle luvan ottaa Seleukian hallintaansa seuraavana vuonna, ja Isabella palasi pääkaupunkiinsa Sisiin. Hetoumin aikuistuttua hän ja Isabella laajensivat kuningaskuntaa huomattavasti voittoisissa sodissaaan ja antoivat taiteen kukoistaa, vaikka Isabellalla oli käytännössä vain vähän valtaa. Heidän viidestä lapsestaan vanhin, Leo, nousi kuninkaaksi vuonna 1269 Leo II:na isänsä Hetoumin luopuessa kruunusta.
Lähteet
Luokka:Armenian historia Luokka:Hallitsijat Luokka:1200-luvulla syntyneet Luokka:Vuonna 1252 kuolleet